YK; Ulkoministeriön lausuntopyyntö uudistetusta sopimusluonnoksesta oikeudellisesti sitovasta asiakirjasta ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja STTK ry lausuvat seuraavasti:

Työelämän ihmisoikeuksien kunnioittaminen keskeistä

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK pitävät ihmisoikeuksien vahvistamista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa erittäin tärkeänä. YK:n ihmisoikeusneuvoston laatimat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet ovat tärkeä osa kansainvälisessä työelämän kehittämisessä. Yhdessä YK:n työjärjestö ILO:n sopimusten ja suositusten kanssa ne luovat tarvittavaa säännöstöä globalisoituneeseen yritystoimintaan.

Valitettavasti sinänsä merkittävät ja tärkeät vapaaehtoiset yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet yhdessä ILO:n sopimusten ja suositusten kanssa eivät kykene suojelemaan työntekijöitä tai muita ihmisoikeusrikkomusten uhreja riittävästi. Valtioiden onkin tehtävä nopeasti päätöksiä, jotka lisäävät yritysten oikeudellista vastuuta, parantavat uhrien oikeussuojaa ja ennaltaehkäisevät yritystoiminnasta aiheutuvia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia.

Sitova sopimus ihmisoikeuksista monikansallisten yhtiöiden ja muiden yritysten toiminnassa tarvitaan. Se olisi yksi keskeinen keino saada koko laaja yrityskenttä ottamaan käyttöön YK:n periaatteissa määritellyt ihmisoikeuksia koskevat huolellisuusprosessit ja integroimaan ne toimintaansa.

Sitova sopimus tukee ILO:n tavoitteita kehittää hyviä työoloja tukevaa sääntelyä globaaleissa tuotantoketjuissa. Globaalissa toimintaympäristössä on ehdottoman tärkeää, että kansallisten lakien ja sopimusten lisäksi ylikansallista sääntelyä vahvistetaan. Ainoastaan globaalin sitovan säätelyn kautta pystytään varmistamaan ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutuminen globaaleissa arvoketjuissa ja voidaan tarvittaessa puuttua yksittäisten yritysten ja niiden työntekijöiden asemaan.

Valmistelussa ja toimeenpanossa on tärkeää huomioida kansalaisyhteiskunta ja erityisesti työmarkkinajärjestöt, jotka edustavat työnantaja- tai työntekijäpuolta. Yhteistoiminnan kautta voidaan rakentaa kestävä ja reilu säätely, joka varmistaa paitsi ihmis- ja työntekijöiden oikeudet myös yritysten välisen oikeudenmukaisen kilpailun.

Hyvä esimerkki työmarkkinajärjestöjen osallistumisesta kansainvälisesti sääntelyn luomiseen on ILO:n kolmikantainen toiminta, jossa työelämäosapuolet yhteistyössä hallitusten kanssa luovat yhdessä kansainvälisiä työelämän sääntöjä. Työntekijöiden ihmisoikeuksien vahvistamiseksi yrityksille olisi tarjottava koulutusta ja neuvontaa sekä tukea siinä, miten ihmisoikeudet ja työelämään liittyvät työntekijöiden oikeudet varmistetaan koko tuotantoketjussa.

Uusi sopimusluonnos on osittain edellistä heikompi – Suomen ja EU:n edistettävä kunnianhimoisen sitovan sopimuksen solmimista

Suomen tulee osallistua kunnianhimoisen kansainvälisen tason sitovan yritysvastuusääntelyyn edistämiseen, EU:n neuvottelumandaatin ja EU:n yhteisen kannan valmistelussa sopimusluonnoksen pääkohdista on keskeistä tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Jos EU päättää olla edelleen osallistumatta sopimusprosessiin, tulee Suomen osallistua silti hallitusten välisen työryhmän istuntoon ja sitoutua rakentavaan keskusteluun sopimusluonnoksen sisällöstä vähintään niiltä osin, jotka kuuluvat EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan.

Lausuntokierrokselle lähetetty sopimusluonnos on mennyt osittain huonompaan suuntaan verrattuna edelliseen versioon. Keskitymme huomioissamme erityisesti näihin kohtiin sekä asioihin, jotka eivät ole edelleenkään parantuneet mielestämme riittävästi. Erityisesti luonnos on heikentynyt työntekijöiden ja muiden ryhmien ihmisoikeuksia, syrjimättömyyttä sekä osallistamista ja ILO:n roolin sekä kestävän kehityksen tunnistavien tekstien poistamisella tai liudentamisella. Sopimusluonnoksesta on myös useasta kohdasta poistettu valitettavasti viittaukset ilmastoon.

Määritelmä-kappaleen osalta takapakkia

Artikla 1. määritelmän osalta soveltamisalaa on valitettavasti supistettu uhrin (1.1) ja ihmisoikeusloukkausmääritelmän (1.3.) osalta.

Keskeistä kuitenkin on, että määritelmä soveltamisalan osalta kattaa edelleen kansainväliset ihmisoikeudet (1.2.) ja koskee käytännössä kaikkea yritystoimintaa (1.4. ja 1.5.).

Tässäkin lausunnolla olevassa sopimustekstiversiossa on sana ”liikesuhde” (business relation), mikä on yhdenmukaista YK-periaatteiden kanssa. Tästä on tärkeää pitää kiinni samalla kuin soveltamisalaa pitää pyrkiä parantamaan. Vaikka sopimuksen soveltamisalana on luonnoksessa kaiken tyyppiset yritykset riippumatta niiden koosta, toimialasta, toimintaympäristöstä, omistussuhteista tai rakenteesta olisi syytä vielä varmistaa, että määritelmä huomioi koko arvoketjun sekä kaiken tyyppiset työsuhteet. Soveltamisalan piiriin pitäisi saada vielä oikeus kehittää sosiaalidialogissa mm. hyviä työoloja tukevaa sääntelyä globaaleissa tuotantoketjuissa.

Soveltamisala-kappaleesta poistettu mm. universaalit ihmisoikeudet ja ILO:n peruskirjaviittaukset

Soveltamisalan osalta takapakkia on otettu 3.3. artiklassa, josta on poistettu viittaus mm. universaaliin ihmisoikeusjulistukseen, ILO:n peruskirjaan ja sopimuksiin. ILO:n oikeuksia ovat mm. yhdistymisvapaus, järjestäytymisoikeus, oikeus neuvotella kollektiivisesti palkoista, oikeus valita itsenäisesti luottamushenkilö sekä pakkotyön ja lapsityön kiellot.

Uhrien oikeussuojaa vahvistettava edelleen

Sopimusluonnoksissa keskeisiä yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeussuojan toteutumisen esteitä, kuten tiedonsaantia ja taloudellisia rajoitteita, on pyritty purkamaan sopimusluonnoksissa erilaisin keinoin. Sopimusluonnos jättää kuitenkin edelleen todistustaakan jakautumiseen liittyvät kysymykset tuomioistuinten päätettäväksi ja alisteiseksi kansalliselle lainsäädännölle. Olemme esittäneet jo aikaisemmin, että tähän tulee puuttua. Esimerkiksi tuottamuksellisuuteen nojautuvissa vahingonkorvaustapauksissa todistustaakka asianmukaisen huolellisuuden noudattamisesta on yrityksillä, ei uhreilla.

Sopimusluonnos on valitettavasti kehittynyt oikeusturvan osalta huonompaan suuntaan esittämällä heikennyksiä muualla: artikla 4.2. f bis ja f quater tehdyt muutosesitykset heikentävät uhrien mahdollisuutta päästä oikeussuojan piiriin ja taata heille pääsy riippumattoman teknisen neuvoa-antavan järjestelmän piiriin. Lisäksi 4.4. artiklan osalta on heikennetty kirjausta mm. jäsenvaltioiden velvollisuudesta valmistella ennakoivasti oikeussuojatoimia ja laajentaa ne koskemaan myös ympäristörikoksia.

Valtioiden vastuita ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkäisijänä lievennetty

Edellisessä sopimusluonnoksessa yritystoiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkäiseviä kohtia oli selkeytetty ja tehty niihin parannuksia. Sopimusluonnoksen artiklan 6.2 mukaan yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia. Artiklan kohdissa todetaan, että täyttääkseen tämän velvollisuutensa yritysten tulee noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa asianmukaista huolellisuutta. Tässä versiossa valtioiden roolia ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkäisijänä ja asianmukaisen huolellisuuden takaajana on kuitenkin valitettavasti loivennettu muuttamalla verbit 6.2 b) ”enhance” ja 6.2 c ”streghten” artikloissa ”ensure:ksi”. 6.4. kappaleesta on poistettu teksti, joka velvoittaisi yrityksiä huomioimaan vaikutusarvioinneissaan työntekijöiden oikeudet, ympäristö ja ilmastonmuutos, vaikkakin yleisviittaus ”ihmisoikeuksiin” on tekstissä edelleen. Ihmisoikeudet ja ympäristövastuut olisi perusteltua pitää tässä artiklassa eksplisiittisesti kirjattuna, sillä ihmisoikeuksia koskeva sitoumus on olennainen työkalu, joka mahdollistaa huolellisuusvelvoiteprosessien juurruttamisen kattavasti yritysten toimintaan.

Olemme huolissamme artiklasta 8.7 (joka on tippunut pois puhtaasta versiosta). Se rajaa YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) vastaisesti yritysten oikeudellisen vastuun vain tilanteisiin, joissa yritys kontrolloi, johtaa tai valvoo haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia aiheuttanutta toimijaa. Yritysten pitäisi olla tuottamuksellisessa vastuussa ihmisoikeusrikkomuksista, joita ne ovat aiheuttaneet itse tai kontrolloimiensa yritysten (tuotanto- ja alihankintaketjut) kautta. Tämän lisäksi niiden tulee olla myös oikeudellisessa vastuussa tilanteista, joissa ne ovat myötävaikuttaneet haitallisten ihmisoikeusvaikutusten syntymiseen ja joissa asianmukainen huolellisuus olisi voinut estää haitallisen ihmisoikeusvaikutuksen syntymisen.

Asianmukaisen huolellisuuden määritelmän osalta korjaavat toimet osaksi huolellisuusvelvoitetta

Korjaavien toimenpiteiden tulisi olla selkeästi osa huolellisuusvelvoitetta ja sitä ne eivät vielä tässäkään versiossa ole. Esitetyt oikeudelliset mekanismit laukeaisivat vasta, jos yrityksen korjaavat toimenpiteet eivät ole hyväksyttäviä.

Vuoden 2020 sopimusversiossa mainittiin YK-periaatteissa määritelty ihmisoikeuksia koskeva huolellisuus myös lievennysten osalta. Luonnoksen artiklan 6.2.b ja c todettiin, että yritysten on seurattava ja lievitettävä tehokkaasti ihmisoikeusrikkomuksia (mitigate/Monitor effectively). Nyt tätä mainintaa ei enää tekstissä ole ja se olisikin palautettava sopimusluonnokseen takaisin.

Sen sijaan artikloissa 1.8 ja 2 sanamuodot (“mitigate such adverse human rights impacts”) mahdollistavat tulkinnan siitä, että sopimuksen puitteissa hyväksyttäisiin haitallisten ihmisoikeusvaikutusten aiheuttaminen, ja että niitä pyrittäisiin vain vähentämään. Haitalliset ihmisoikeusvaikutukset tulee estää ja ihmisoikeusriskejä tulee lieventää ja vähentää. Sopimusluonnoksen johdanto-osassa (PP12) on tätä koskien oikeat sanamuodot, jotka tulee saattaa myös artikloihin: “avoiding causing or contributing to human rights abuses” sekä “preventing human rights abuses or mitigating human rights risks”.

Tekstiin on tärkeää saada parannus, sillä lieventävien toimenpiteiden laiminlyöminen voi tehdä kielteisistä vaikutuksista entistä vakavampia. Tätä muutosta on syytä tarkastella luonnoksen muiden kohtien, erityisesti toimeenpanokeinojen valossa. Esimerkiksi vaatimus tunnistettujen haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä ja lieventämisestä on perusteltu vain, jos puutteellisesti tehty selvitystyö vaikutusten tunnistamiseksi ei suojaa yritystä oikeudelliselta vastuulta ja sanktioilta.

Kansainvälinen seurantajärjestelmä valtuutettava käsittelemään myös yksittäiset valitukset

Artiklassa 15. kuvataan sitovan sopimuksen toimeenpanoa, jota valvoisi asiantuntijoista koostuva kansainvälinen komitea. Se antaa mm. lausuntoja ja suosituksia asiakirjan tulkintaan liittyvissä asioissa, tarkistaa valtioiden sopimuksen toimintaan liittyvät raportit ja tukee asiakirjatiedottamisessa. Tehtävät vastaavat melko hyvin muiden YK:n ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovien elinten tehtäviä.

Sopimusluonnoksen komiteaa koskevana puutteena on tässäkin versiossa se, ettei komitealla ole valtuuksia (art 15.4.) käsitellä tapauskohtaisia valituksia tai luoda mekanismia yksittäisten tapausten käsittelemiseksi. Tämä on puute, johon Suomen tulee kiinnittää asiakirjakäsittelyn aikana huomiota. Erityisesti vakavia yritysten ihmisoikeusloukkauksia pitää ehdottomasti voida käsitellä tässä elimessä sekä niitä tapauksia, joissa ihmisoikeuksia loukkaava toiminta on laajalle levinnyttä ja systemaattista. Näissä tapauksissa esimerkiksi maakohtainen tosiseikkojen tiedustelu ja raportointi suositusten kera edistäisi ihmisoikeusrikkomuksiin puuttumista.

Ihmisoikeusrikkomusten uhrien lisäksi ihmisoikeuksia ja uhreja puolustavilla järjestöillä kuten esim. ay-liikkeellä tai ihmisoikeusjärjestöillä pitäisi olla oikeus päästä mukaan valvonta-/seurantamekanismeihin ja käyttää hyväkseen maakohtaisilla käynneillä saatuja tietoja oikeuskanteen nostamista varten. Tällainen tapa on jo käytössä YK:ssa ja alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa.

Johdannossa heikennyksiä työntekijöiden ja muiden ryhmien ihmisoikeus- sekä syrjimättömyysviittausiin

Johdannossa heikennyksiä on tapahtunut ainakin PP3, PP4 bis, PP6, PP8, PP9ter, PP10, PP11bis, PP12, PP12bis, PP13bis, PP14bis, PP16, PP18bis ja PP18quarter kappaleissa. Niissä on joko heikennetty kirjauksia työntekijöiden ja muiden ryhmien ihmisoikeuksia, syrjimättömyydestä, osallistamista tai ILO:a roolista osana kokonaisuutta ja kestävän kehityksen mukaisista toimista.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Akava ry

STTK ry