Akavan Erityisalat vastustaa hallituksen esittämiä muutoksia henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden sääntelyyn. Esitykset, kuten irtisanomiskynnyksen madaltaminen ja irtisanomismenettelyyn liittyvät heikennykset, horjuttavat työntekijän oikeusturvaa ja lisäävät työelämän turvattomuutta.
Esitys ei tuo merkittäviä työllisyys- tai taloushyötyjä, mutta luo pitkäaikaista oikeudellista epävarmuutta. Lisäksi se lisää riskiä syrjivien irtisanomisten yleistymiselle, mikä on ristiriidassa hallitusohjelman kirjauksien kanssa.
– Kyse ei ole vain lakiteknisestä sääntelyn muutoksesta, vaan merkittävästä siirtymästä kohti epävarmempaa ja epäreilumpaa työelämää. Työntekijän kokemus turvallisuudesta on hyvinvoivan ja tuottavan työyhteisön perusta, sanoo Akavan Erityisalojen johtava juristi Jenni Salonen.
Kohtuuttomia heikennyksiä työntekijän kustannuksella
Esitykset ovat kohtuuttomia ja yksipuolisesti työntekijän asemaa heikentäviä. Työntekijä on työsuhteen heikompi osapuoli, ja nyt ehdotetut muutokset lisäävät tätä epätasapainoa entisestään. Samanaikaisesti irtisanomiskynnyksen madaltamisen kanssa hallitus valmistelee muita työlainsäädännön muutoksia, joilla on kohtuuttomia vaikutuksia työsuhdeturvaan.
Valmisteilla olevia muutoksia ovat muun muassa:
- määräaikaisten työntekijöiden aseman heikentäminen
- lomautusilmoitusajan lyhentäminen
- takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 henkilöä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä
- yhteistoimintavelvoitteiden keventäminen
- työttömyysturvan leikkaukset
– Näiden yhteisvaikutus on merkittävä. Ne rapauttavat työntekijän suojaa laajasti ja lisäävät turvattomuutta tilanteessa, jossa työelämän pitäisi rakentua luottamukselle ja oikeudenmukaisuudelle, Akavan Erityisalojen juristi Juho-Heikki Leppänen toteaa.
Työelämän ilmapiiri ja työkyky uhattuina
Luottamuksen mureneminen vaikuttaa suoraan työkykyyn ja työhyvinvointiin. Työntekijä, joka kokee olevansa ”löyhässä hirressä”, voi huonosti, ei kehity työssään eikä uskalla vaihtaa työpaikkaa. Tämä on paitsi inhimillisesti kestämätöntä, myös yhteiskunnallisesti kallista.
– Irtisanomisten kynnyksen madaltaminen lisää yksipuolisia päättösopimuksia ja pidentää työttömyysjaksoja. Yhteiskunnan kannalta tämä on kestämätön tie, kun samaan aikaan työttömyysturvaa on jo heikennetty, Jenni Salonen muistuttaa.
Perusoikeuksia ei saa sivuuttaa
Akavan Erityisalat korostaa, että työntekijällä on perustuslain 18 §:n 3 momentin mukaan oikeus riittävään ja täsmälliseen suojaan epäoikeudenmukaisia työsuhteen päättämisiä vastaan. Tämä perusoikeudellinen näkökulma on hallituksen esityksessä jätetty liian vähälle huomiolle, vaikka kyse on työntekijän asemaan syvällisesti vaikuttavista muutoksista.
– Työntekijöiden asemaa ei voida heikentää ilman perusoikeusvaikutusten tarkempaa ja kriittisempää analyysia. Nyt käsillä olevat muutokset ovat yksipuolisia ja epätasapainoisia, ja ne lisäävät sääntöjen tulkinnanvaraisuutta sekä epävarmuutta koko työmarkkinakentässä, sanoo Juho-Heikki Leppänen.
Vaikka heikennysten konkreettinen merkitys täsmentyisi vasta vuosien tai vuosikymmenten oikeuskäytännön jälkeen, jo pelkkä lainsäätäjän viesti siitä, että irtisanomisperusteisiin kajotaan heikomman osapuolen tappioksi, alkaa vaikuttaa kielteisesti työelämään. Se madaltaa työnantajien kynnystä irtisanoa henkilöperusteisesti ja nostaa työntekijöiden kynnystä kyseenalaistaa irtisanomisen laillisuus. Tämä luo välittömästi ilmapiirin, jossa turvattomuus ja epäluottamus kasvavat.
Taustatietoa
Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta henkilöön liittyvistä irtisanomisperusteista oli lausuntokierroksella, ja Akavan Erityisalat jätti lausuntonsa 7.4.2025.
Mistä on kysymys?
Jos hallituksen esitys etenee sellaisenaan lainsäädännöksi, niin seuraavat asiat muuttuvat:
• Irtisanomiskynnystä madalletaan
→ Työnantaja voi irtisanoa helpommin henkilöön liittyvillä perusteilla.
• ”Painava syy” poistuu
→ Henkilöperusteinen irtisanominen ei enää vaadi painavaa syytä, mikä heikentää työntekijän suojaa.
• Kokonaisarvio työntekijän ja työnantajan tilanteesta kapenee
→ Työnantajan näkökulma korostuu, työntekijän olosuhteita huomioidaan vähemmän.
• Varoitusvelvoite heikentyy
→ Työnantajalla ei ole enää yhtä vahvaa velvollisuutta varoittaa ennen irtisanomista.
• Uudelleensijoittamisvelvoitetta supistetaan
→ Työnantajan ei tarvitse yhtä kattavasti selvittää mahdollisuuksia sijoittaa työntekijä muuhun tehtävään.
• Epävarmuus lisääntyy
→ Vakiintunut oikeuskäytäntö menettää merkitystään, ja työntekijän oikeusturva heikkenee.
Lisätietoja
Jenni Salonen, johtava juristi, Akavan Erityisalat, jenni.salonen@akavanerityisalat.fi,
050 596 7963
Juho-Heikki Leppänen, juristi, Akavan Erityisalat, juho-heikki.leppanen@akavanerityisalat.fi, 0201 235 365
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 525 8582
Jenni Salonen
Johtava juristi. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, yksityissektorin edunvalvonta
Puh: 050 596 7963
jenni.salonen@akavanerityisalat.fi
Juho-Heikki Leppänen
Juristi. Yksityissektorin työsuhdeneuvonta
Puh: 0201 235 365
juho-heikki.leppanen@akavanerityisalat.fi
_ _
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 10.4.2025 8.00
