Akavan Erityisalat: Kaavamainen neljän työnhaun velvoite ei sovi korkeakoulutettujen työmarkkinoille

Hallituksen esitysluonnos työvoimapalvelujen uudistamisesta ei korjaa yhdenvertaisuusongelmaa, joka oli jo edellisellä vaalikaudella esitetyssä ns. omaehtoisen työnhaun mallissa. Nyt esitettyä mallia tulee joustavoittaa, koska työn tarjonta vaihtelee alueittain ja koulutusaloittain, Akavan Erityisalat esittää. Liitto on jättänyt lausuntonsa esitysluonnokseen.

12.8.2021

Akavan Erityisalat katsoo, että hallituksen esittämä kaavamainen neljän työpaikan hakeminen kuukauden aikana asettaa työnhakijat eriarvoiseen asemaan koulutuksen ja asuinpaikan perusteella.

– Käytännössä työnhakija olisi velvollinen hakemaan kerran viikossa työpaikkaa. Raja on mekaaninen ja jättää huomioimatta todelliset työmarkkinat. Erityisesti korkeakoulutetuille sopivia oman alan työpaikkoja ei avaudu välttämättä edes kerran kuukaudessa, sanoo edunvalvonnan johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

– Neljän työmahdollisuuden hakeminen kuukauden aikana velvoittaisi korkeakoulutettuja hakemaan muita kuin omaan koulutukseen tai työkokemukseen nähden tarkoituksenmukaisia työpaikkoja. On kuitenkin yksilön, työnantajan ja koko yhteiskunnan etu, että vaativan ja kalliin koulutuksen saaneet asiantuntijat sijoittuvat koulutustaan ja työkokemustaan vastaavasti.

Ns. ammattitaitosuoja sallii keskittymisen oman ammattialan työnhakuun, mutta tällä hetkellä suoja kestää vain kolme ensimmäistä työttömyyskuukautta. Ammattitaitosuoja tarkoittaa sitä, että työnhakija voi kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutukseensa ja työkokemukseensa perustuvaa ammattitaitoaan. Akavan Erityisalat esittää ammattitaitosuojan pidentämistä vuoden mittaiseksi.

– Uuden mallin kaavamainen työnhakuvelvoite on myös alueellisesti eriarvoistava. Suomessa on heikon työllisyyden paikkakuntia ja alueita, joissa neljän sopivan työmahdollisuuden avautuminen kuukaudessa on utopiaa.

– Esityksen mukaan huono työmarkkinatilanne ei ole peruste alentaa määrällistä työnhakuvelvollisuutta. Perustuslaissa on säädetty ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä. Velvoite on ristiriidassa tämän oikeusperiaatteen kanssa. On vielä huomioitava, että työnhakijan laiminlyödessä työnhakuvelvollisuutensa, esitetään tälle asteittain kovenevaa seuraamusta riippumatta siitä, onko työnhaun toteuttamiseen huonon työllisyystilanteen vuoksi käytännössä edellytyksiä.

Nollatuntilaisille samat kriteerit kuin muillekin osa-aikaisille

Liitto pitää hyvänä sitä, että osa-aikaisten työntekijöiden ja ns. nollatuntisopimuksella työskentelevien työnhakuvelvollisuus on rajatumpi kuin kokonaan työttömien. Ongelmalliseksi liitto näkee kuitenkin nollasopimuksella toimivien aseman.

– Esityksen mukaan nollatuntisopimuksella työskentelevän olisi pyydettävä säännöllisesti työnantajalta lisätyötä työnhakuvelvollisuuden täyttämiseksi. Työsuhteessa jo olevien näkökulmasta tämä on kohtuutonta. Jo nykyisellään työsopimuslaki asettaa työnantajalle velvollisuuden tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälleen ja työttömyysturvalain nojalla nollatuntisopimuslaisella on jo nyt velvollisuus ottaa vastaan kaikki mahdolliset työnantajan tarjoamat työvuorot, Lamponen muistuttaa.

– Lisäksi esityksen mukaan 4 tunnin viikkotyöaika määrittelee, onko henkilö työtön vaiko ei, mikä voi johtaa vaikeisiin tulkintaongelmiin. Nollatuntisopimuslaisilla työaika vaihtelee viikoittain voimakkaastikin. Työnhakijalle saattaa olla tarkoituksenmukaisempaa tehdä työvuorot yhden viikon aikana eikä jaettuna useammalle viikolle, jotta neljän tunnin viikkotyöaika täyttyisi.

– Lisäksi työsopimus sitoo työntekijää ja hänelle voi tulla vastaan ristiriitatilanne, kun pitäisi ottaa vastaan työvuoro, mutta samalla toteuttaa työnhakuvelvollisuutta.

Akavan Erityisalat katsoo, että nollatuntisopimuksella työskentelevät on määriteltävä työttömiksi työnhakijoiksi samoilla kriteereillä kuin muutkin osa-aikaista työtä tekevät. Työsopimuksella taattu viikkotuntimäärä ei saa vaikuttaa heidän asemaansa työttömyysturvajärjestelmässä.

Työllistämistä edistävänä toimintana on liiton mielestä huomioitava myös yritystoiminnan käynnistäminen. Myös ammattijärjestöjen järjestämät ammatilliset ja urasuunnittelua tukevat valmennukset tulee katsoa työllistymistä edistäviksi palveluiksi.

Pitkäaikaistyöttömiä tuettava enemmän

Akavan Erityisalat katsoo, että työ- ja elinkeinotoimiston tulee tukea työtöntä työnhakijaa työttömyyden elinkaaren kaikissa vaiheissa eikä vain työttömyyden ensimmäisen vuoden aikana. Esitysluonnoksessa tuki olisi keskittynyt liiaksi vain työttömyyden alkuun.

– Malli ei vaikuta riittävästi pitkäaikaistyöttömien tai työmarkkinoilta syrjäytyneiden tilanteeseen. Näiltä osin esitystä tukitoimenpiteineen on täydennettävä.

Haastattelut ja neuvonta toteutettava taiten

Akavan Erityisalat pitää myönteisinä työnhakijalle kasvokkain työttömyyden alussa järjestettäviä haastatteluja. Alkuhaastattelu edistäisi myös sitä, että työ- ja elinkeinotoimisto saisi paremman kuvan työttömän palvelutarpeesta ja tarvittavan tuen määrästä ja laadusta.

Alkuhaastattelun jälkeen seuraisivat uudessa mallissa työnhakukeskustelut aiempaa tiheämpään tahtiin, mikä on hyvä uusi asia. Haastattelujen toteutumista myös käytännössä edistävät henkilöstön lisärekrytoinnit, mitä olemme pitkään tavoitelleet. Liitto muistuttaa kuitenkin, ettei monista työnhakukeskusteluista saada tarpeeksi hyötyä irti, ellei niiden sisältöä suunnitella tarkasti. Myös korkeakoulutettujen tarpeet tulee ottaa huomioon. Keskustelujen sisällön tulee olla etukäteen työnhakijan tiedossa, jotta tämä voi valmistautua keskusteluun ja pohtia esimerkiksi kysymyksiä.

– Kaikkiaan malli sisältää niin monimutkaisia osuuksia, että työnhakija tulee tarvitsemaan erityistä tukea sisäistääkseen työttömyysetuuden saamisen edellytykset ja hänelle asetettavat velvollisuudet. Jo hallintolain velvoittama neuvonta on nostettava tärkeäksi osaksi työ- ja elinkeinotoimiston henkilöstön työtehtäviä, Lamponen sanoo.

Karenssien kohtuullistaminen tarpeen

Akavan Erityisalat pitää hyvänä, että työttömyysturvan karensseja on aikomus lyhentää. Karenssilla tarkoitetaan työttömyyskorvauksetonta määräaikaa mm. tilanteessa, jossa työntekijä on itse eronnut työstä ilman pätevää syytä.

Liiton mielestä karenssi tulisi kuitenkin poistaa kokonaan tilanteessa, jossa työntekijällä on tarve purkaa työsuhde koeajalla siksi, ettei työnantaja ole noudattanut työsopimuksella sovittuja ehtoja.

– Kyse on nykyisen järjestelmän epäkohdasta, joka olisi nyt hyvä oikaista tämän uudistuksen yhteydessä. Erityisesti nyt koronapandemian aikana on jäsenneuvontaamme tullut tapauksia, joissa työsuhde ei ole vastannut allekirjoitettua työsopimusta työtehtävien osalta. Tällöin työntekijällä on kyllä oikeus purkaa työsopimus koeajalla, mutta tätä oikeutta työntekijä ei ole voinut käyttää, koska työttömyysturvaa koskeva karenssi napsahtaisi päälle. Ehdotamme, ettei karenssia asetettaisi lainkaan, jos koeaikapurku aiheutuu siitä, ettei työnantaja noudata työsopimuksella sovittuja ehtoja.

Lisätietoja: johtaja Helena Lamponen, Akavan Erityisalat, p. 040 631 7660, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi

Akavan Erityisalojen lausunto TEMille: Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

***
Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 2.5.2022. Lausuntoaika esitysluonnokseen päättyy 15.8.2021.