Hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoiman lähde. Hyvin toimivina ne ovat myös vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat paikkakunnalle matkailijoita. Näin arvioi 79 % suomalaisista. Yhtä moni vaatii, että oman kotikunnan on panostettava näihin palveluihin.
– Kirjasto, museo ja kulttuuri nähdään hyvin selkeästi oman kunnan elinvoimatekijöinä ja matkailuvaltteina. Tämä näkemys näyttää pysyvän vuodesta toiseen enemmistön kantana, vaikka kriittisiäkin ääniä kuuluu, arvioi johtava juristi Jenni Salonen Akavan Erityisaloista nyt yhdeksättä kertaa toistetun kansalaiskyselyn tuloksia.
– Kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen koetaan tukevan myös omaa hyvinvointia. Näiden palvelujen nähdään tarjoavan mahdollisuuksia esimerkiksi oppimiseen ja kehittymiseen. Noin 79 % arvioi kyselyssämme näin. Panostuksia kulttuuriin vaaditaan varmasti myös tämän henkilökohtaisen, itselle hyvää tekevän kokemuksen vuoksi.
– Oman kunnan lähipalveluina tuotetut kirjasto- ja kulttuuripalvelut luovat myönteistä yhteisöllisyyttä ja auttavat meitä pysymään henkisesti toimintakykyisinä. Voi sanoa, että nämä palvelut ovat osaltaan tukemassa henkistä kriisinkestävyyttämme, Jenni Salonen pohtii.
Vaikka tulokset kertovat edelleen vahvasta kulttuurimyönteisyydestä, luvuissa on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna laskeva trendi. Esimerkiksi kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelujen verotukea kannattavien määrä on pudonnut 13 prosenttiyksikköä vajaassa vuosikymmenessä.
Puoluekantojen mukaan näkyy selkeitä eroja asenteissa. Vihreät ja vasemmistoliiton kannattajat erottuvat kautta linjan kulttuurimyönteisillä arvioilla. Toista laitaa edustavat perussuomalaiset.
Puoluenäkemykset käyvät selväksi kun vertaa täysin samaa mieltä -vastauksia. Esimerkiksi perussuomalaisista 5 % on täysin sitä mieltä, että kirjasto- ja kulttuuripalveluja tulee tukea verovaroin. Vasemmistoliiton kannattajilla vastaava luku on 63 %.
Koronapandemiasta toivuttu
– On ilahduttavaa, että kulttuurin käyttö on palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Käyttäjien määrä on noussut. Tämä koskee muun muassa museoita, musiikkitapahtumia ja festivaaleja, teatteria sekä taidenäyttelyitä. Tuoreet luvut muistuttavat ennen koronaa mitattuja. Myös kirjastoja käyttää nyt yhtä suuri osa kuin ennen koronaa, sanoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista sanoo.
– Kirjaston osalta huomio kiinnittyy siihen, että sillä on edelleen leimallisesti kaikenlaisia kansalaisia asiakkainaan. Kirjasto on ihanteidensa mukaisesti koko kansan kirjasto.
Akavan Erityisalat edustaa valtaosaa kuntien kirjasto-, museo- ja kulttuurialojen sekä hallinnon ja viestinnän ammateissa toimivista akavalaisista. He ovat järjestäytyneet Akavan Erityisalojen eri jäsenjärjestöihin. Kuntasektorin palkkaneuvotteluissa heitä edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.
Näin tutkimus tehtiin:
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 026 henkilöä 17.-19.1.2025. Aineisto kerättiin Verianin käyttämän kotitalouspaneelin kautta.
Vastaajajoukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla enimmillään 3,1 prosenttiyksikkä suuntaansa. Kulttuurikysymysten osalta tutkimus toteutettiin nyt yhdeksännen kerran. Tutkimukset on joka kerran toteuttanut Verian (ent. Kantar Public).
Kansalaisten käsitykset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista sekä julkisesta hallinnosta 2025
Lisätietoja
neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, kunta- ja hyvinvointialuesektorien edunvalvonta, puh. 040 777 9422
johtava juristi Jenni Salonen, Akavan Erityisalat, puh. 050 596 7963
***
Tutustu Akavan Erityisalojen kuntavaaliteemoihin 2025
Elinvoimaa kuntaan! – Akavan Erityisalojen kuntavaaliteemat 2025
1. Elinvoimaa tuovat kulttuuripalvelut
- Hyvin resursoidut kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut vahvistavat kuntien elinvoimaa.
- Näiden palvelujen on oltava kaikkialla Suomessa kansalaisten saatavilla.
- Palveluja on tuotettava riittävin asiantuntijavoimin.
2. Tulevaisuutta luova nuorisotyö
- Hyvin resursoidut nuoriso- ja liikuntapalvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia.
- Näiden palvelujen on oltava kaikkialla Suomessa kansalaisten saatavilla.
- Palveluja on tuotettava riittävin asiantuntijavoimin.
3. Avoin hallinto ja strateginen viestintä
- Voimaannuttava ja avoin hallinto on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja toimivien kuntapalvelujen edellytys.
- Kuntahallintoa tulee toteuttaa ammattimaisesti valmistellen, strategisesti viestien ja tietoa palveluista on saatava omalla kielellä.
- Työllisyys- ja maahanmuuttopalvelut on toteutettava hyvin valmistellen, johtaen, viestien ja yhdessä henkilöstön kanssa.
4. Henkilöstömäärä ja palkkaus kunnossa
- Laadukkaat kuntapalvelut tehdään osaavien ja hyvinvoivien asiantuntijoiden työllä.
- Kuntahallintoa ja -viestintää tulee resursoida riittävästi.
- Kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen asiantuntija-ammattien palkkaus on korjattava vastaamaan työn vaativuutta ja edellytettyä koulutusta.
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh 040 525 8582
Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat
Neuvottelupäällikkö, FM. Kuntasektorin ja hyvinvointialueiden sopimus- ja neuvottelutoiminta, kulttuuripolitiikka.
Puh: 040 777 9422
jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
Jenni Salonen
Johtava juristi. Yksityissektorin edunvalvonta.
Puh: 050 596 7963
jenni.salonen@akavanerityisalat.fi
_ _ _
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 26.2.2025 10.00
