– Kuntaneuvotteluissa on kyse monien räikeästi alipalkattujen ammattiryhmien palkkauksesta. Kannatamme ratkaisuksi kattavaa palkkaohjelmaa, sanoo Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari.
– Pitkittynyt korona-aika viimeistään todisti sen, että voidakseen hyvin kuntalaiset tarvitsevat myös kirjastoja, kulttuuria, nuoriso- ja liikuntapalveluja. Laadukkaat palvelut edellyttävät korkeakoulutettuja asiantuntijoita, joiden palkan tulee vastata työn vaativuutta ja sen edellyttämää koulutusta.
– Kuntien palkkalistoilla olevan korkeakoulutetun kirjastonhoitajan kokonaisansio oli viimeisimmän tilaston mukaan keskimäärin 2 757 euroa ja museoamanuenssin 2 832 euroa. AMK-tutkinnon suorittaneen nuoriso-ohjaajan 2 547 euroa kuukaudessa ja kulttuurituottajan 2 828 euroa kuukaudessa. Nämä palkat eivät ole missään suhteessa työn vaativuuteen, edellytettyihin vastuisiin ja koulutukseen. Kunta-alan palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 372 euroa kuukaudessa.*)
– Hyvin alkaneissa kunta-alan sopimusneuvotteluissa on otettava vakavasti huoli kunta-ammattien kiinnostavuudesta. Akavan Erityisalat tukee neuvottelujärjestö JUKOn esitystä palkkaohjelmasta. Tulevaan sopimukseen tarvitaan kattava palkkaohjelma, jotta kunnat saavat pidettyä parhaat asiantuntijat tuottamaan ihmisen hyvään elämään tarvittavat julkiset palvelut, Korpisaari sanoo.
– Puhumme paljon siitä, miten sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti katsoen oikein ja kansantaloudellisesti kannattavaa. Päättäjien tulee muistaa, että asiantuntevilla kirjasto-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisopalveluilla on valtava huono-osaisuutta torjuva vaikutus. Vaikka hyvinvointialueet nyt syntyvät, kuntiin jää olennaisen tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja.
– Ehkäisevä työ on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.
*)Viimeisimmät palkkatilastot vuodelta 2020: www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/palkkatilastot
Suomalaiset arvostavat vankkumatta kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita – palkassa arvostus ei näy
Suomalaiset arvostavat kirjasto- ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja ja haluavat, että oma kotikunta panostaa niihin kunnolla. Tämä tulos tulee esiin toimeksiannostamme tehtävässä Kantar TNS:n mielipidemittauksessa vuosi toisensa jälkeen.
Yli puolet kansalaisista kuitenkin näkee, että kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan asiantuntijoiden huono palkkaus on osoitus päättäjien huonosta arvostuksesta.
– Juhlapuheissa arvostetaan ja osataan jo hyvin hyödyntää kulttuuria ja vapaa-ajan palveluja alueiden elinvoiman lähteenä. Palkkauksessa tämä arvostus ei näy. Jäsenemme kipuilevat tätä ristiriitaa vuodesta toiseen, sanoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari.
Viimeisimmässä, vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa 80 prosenttia ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Kun väitettiin, että ”kulttuuripalveluita on tuotettava tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille”, melkein yhdeksän kymmenestä (87 %) oli vähintään jossain määrin tätä mieltä. Selkeä enemmistö (76 %) pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna.
Suomalaiset edellyttävät myös, että nuorten syrjäytymistä ehkäistään panostamalla nuorisopalveluihin. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä oli saman tutkimuksen mukaan 89 prosenttia kansalaisista.
***
Akavan Erityisaloilla on noin 5 000 jäsentä kunta-alalla. Jäsenistöämme kunta- ja sote-alan tammikuussa alkaneissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.
Lisätietoja:
Neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 31.1.2022.
