Merkittävää osaa valtion korkeastikoulutetusta hallinnon henkilöstöstä edustavat Akavan Erityisalat ja sen jäsenjärjestöt Specia, Skilla, Viesti ja Suomen Verotarkastajat SVT ovat huolissaan valtion lakisääteisten palveluiden tulevaisuudesta.
– Ymmärretäänkö hyvän valtionhallinnon merkitys yhteiskunnan toimivuuden ja vakauden tukipilarina? Onko päättäjille selvää, että toimiva hallinto edellyttää osaavan ja riittävän henkilöstön työpanosta, kysyvät liitot.
Hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron lisäksi valtionhallintoon kohdistettiin kevään kehysriihessä noin 150 miljoonan euron lisäleikkaukset. Valtionhallinnon säästötoimia myös aikaistettiin jo ensi vuodeksi ja nyt odotetaan budjettiriihen säästöesityksiä. Jo ilmoitettujen säästöjen on ennakoitu johtavan lähivuosina tuhansien virkamiesten irtisanomiseen.
Hallitus perustelee leikkauksia valtionhallinnon henkilöstömäärän kasvulla vuodesta 2017, mutta tämä kasvu perustuu ennen muuta panostuksiin, joita on perustellusti tehty turvallisuusaloihin ja työllisyyspalveluihin, liitot huomauttavat. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla henkilöstömäärä on pienentynyt merkittävästi reilun kymmenen vuoden aikana ns. tuottavuusohjelmien, eläköitymisten ja henkilöstön vaihtuvuuden myötä.
– Pahin uhkakuva henkilöstön näkökulmasta on, että tehtävät nimellisesti jäävät, mutta iso osa niiden tekijöistä irtisanotaan tai muuten poistuu. Jos ennakoidut henkilöstösäästöt toteutuvat, valtio ei selviä nykyisistä lakisääteisistä tehtävistään, vaan niitä on karsittava jo kohtuullisen henkilöstöpolitiikan nimissä, liitot sanovat.
Hallinnon työntekijöitä edustava Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry:n toiminnanjohtaja Saara Paavola kertoo, että Specian valtiosektorilla työskentelevät jäsenet ovat jo pitkään raportoineet liian suuresta työmäärästä. Se on yksi suurimmista kuormitusta aiheuttavista tekijöistä.
– Irtisanottavien lisäksi kannamme todella suurta huolta valtion virastoihin ja laitoksiin jäljelle jäävien jaksamisesta ja hyvinvoinnista hallituksen nyt suunnittelemien leikkausten jälkeen, Saara Paavola sanoo.
Verohallintoa uhkaavat vähennykset
Säästötoimet koskettavat Verohallintoa samalla tavalla kuin muuta julkista sektoria, vaikka Verohallinto on organisaatio, joka kerää varat yhteiskunnan käyttöön, muistuttaa Suomen Verotarkastajat SVT:n puheenjohtaja Riitta Lautamäki. Hän työskentelee itse tarkastuspäällikkönä Lounais-Suomen verotoimistossa.
– Henkilöstön väheneminen vaikuttaa väistämättä myös verotulojen pienenemiseen, koska valvonta ei toimi enää yhtä tehokkaasti. Henkilöstö on sitoutunut tehtäviinsä ja tietenkin pyrimme siihen, että saamme kerättyä verot mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Mutta Verohallinnon tekeminen on lakisääteistä ja silloin henkilöstön väheneminen tarkoittaa sitä, että jäljelle jäävän henkilöstön työkuorma lisääntyy, Lautamäki muistuttaa.
– Tilastojen valossa saattaa näyttää siltä, että Verohallinnossa henkilöstön määrä on viime vuosina kasvanut. Tämä kuitenkin johtuu pitkälti siitä, että meille on siirretty tehtäviä muista valtion virastoista ja lakisääteisten tehtävien määrä on koko ajan kasvanut.
– Nykyisessä monellakin tapaa epävarmassa tilanteessa valtion ja muun julkisen sektorin tulisi olla suunnannäyttäjä kilpailukykyisenä ja luotettavana työnantajana. Valtion ei pitäisi itse omilla toimillaan lisätä työttömyyttä, Lautamäki huomauttaa.
Ammattimainen viestintä on osa turvallista yhteiskuntaa ja vahvistaa demokratiaa
– Kriisiviestinnän taidot, nopea reagointikyky yllättävissä tilanteissa, ennakoiminen ja informaatiovaikuttamiselta suojautuminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa myös kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Globaalit kriisit ovat muuttaneet maailmaa. Ne ovat osoittaneet sen, että yhteiskunta tarvitsee muutoksista, pandemioista ja kriiseistä selviytymiseen laadukasta viestintää, sanoo Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.
– Ammattilaisten tekemä viestintä ja viestinnän resursointi ovat keskeinen osa hyvää hallintoa ja sen strateginen rooli on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Viestinnän tavoitteena on vahvistaa demokratiaa sekä lisätä hallinnon avoimuutta, muistuttaa Repo.
Tukipalvelut tarvitsevat tekijänsä
Hallinnon ja toimistotyön asiantuntijoita edustava Skilla ry pelkää, että valtionhallinnon sopeutuksessa tukipalvelutehtävät joutuvat leikkuriin ensimmäisinä ja ilman vaikutusarvioita.
– Aluksi tukipalvelutehtäville ei juuri puolustajia löydy. Virhearvio myönnetään sitten, kun näistä palveluista leikataan ja vaikkapa johtajat alkavat opetella matkalaskun tekemistä, muistuttaa Skillan toiminnanjohtaja Elina Havu.
– Myöskään tekoälyä ei kannattaisi ottaa ”patenttiperusteluksi” tukipalveluiden henkilöstövähennyksiin. Esimerkiksi assistentit voivat jatkossa toimia tekoälyn kouluttajina ja tulkitsijoina, sillä hallinnossa käyttöön otettava tekoälyteknologia vaatii aina ihmisen ohjaamaan sitä. Tämä on ammattikunnallemme luonteva tehtävä, sillä assistentit ovat kautta historian olleet ensimmäisiä ottamassa työssään käyttöön uutta teknologiaa, Havu painottaa.
Hyvä hallinto on suomalaisten etu
Vaikka hallitus haluaa leikata, kansalaisten keskuudessa julkisen hallinnon arvostus on noussut, kertoo Akavan Erityisalojen tuore Verianilla (entinen Kantar) teettämä tutkimus.
– Ehkä Ukrainan sota, pandemiat, kyberhyökkäykset, järjestäytyneen rikollisuuden nousu ja nuorten pahoinvointi ovat nostaneet viranomaistyön näkyville ja tämä on lisännyt arvostusta. Mistä löytyisi poliitikko, joka rohkenisi puolustaa hyvin toimivaa suomalaista hallintoa, kysyy Akavan Erityisalojen johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola.
– Juuri hyvä suomalainen hallinto myös valvoo suomalaisten etua esimerkiksi Euroopan unionissa. Samainen hallinto panee meille soveltuvalla tavalla käytäntöön kansainväliset velvoitteet ja normit. Meillä on pieni ja avoin talous, johon globaalit ilmiöt iskevät voimalla. Tietoon ja tutkimukseen perustuva hyvä, osaava ja riittävästi mitoitettu hallinto vahvistaa meitä kansakuntana, Eskola sanoo.
Lisätiedot
Kari Eskola, johtava työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat, puh. 040 590 5693
Saara Paavola, toiminnanjohtaja, Specia, puh. 050 329 7524
Siina Repo, toiminnanjohtaja, Viesti, puh. 040 485 0008
Elina Havu, toiminnanjohtaja, Skilla, puh. 040 718 5845
Riitta Lautamäki, puhenjohtaja, Suomen Verotarkastajat SVT, puh. 040 836 8176
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 7.8.2024 16.00
