Taideyliopisto kuuluu häviäjiin, jos yliopistoille ehdotettu rahoitusmalli toteutuu.
Akavan Erityisalat on huolissaan humanististen ja taideaineiden elinvoimasta vallitsevassa taloustilanteessa. Nykyinen, saati suunniteltu korkeakoulujen rahoitusmalli ei kohtele näitä aloja oikeudenmukaisesti, liitto toteaa.
– Maaliskuun alussa Taideyliopisto ilmoitti muutosneuvotteluista ja säästöpaineista. Pelkäämme, että tämä on vasta alkua. Ymmärretäänkö tässä yhteiskunnassa luovien alojen merkitys elinvoiman ja innovoinnin lähteenä, kysyy Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn toiminnanjohtaja Nea Leo.
– Tässä ajassa tarvitsemme taidetta ja kulttuuria jo henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi, Nea Leo sanoo.
– Taideyliopiston supistukset vaikuttavat taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen elinvoimaan pitkälle tulevaisuuteen. Kysymys on myös näiden alojen työllisyydestä ja kasvupotentiaalista, muistuttaa edunvalvonnan johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.
Taideyliopiston koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut tähtäävät 2,5 miljoonan euron säästöihin vuoden 2028 loppuun mennessä. Säästöt kohdistuvat opetus- ja tutkimushenkilöstöön, tuntiopettajiin sekä muuhun asiantuntija- ja tukihenkilöstöön. Laskennallisesti tavoitellaan 55 henkilötyövuoden säästöjä.
– Näin suuret leikkaukset ovat valtava isku maamme suurimman musiikin, kuvataiteen ja esittävien taiteiden koulutusta tarjoavan yliopiston toiminnalle, Nea Leo sanoo.
Parhaillaan yliopistoille kaavaillaan uutta rahoitusmallia vuodesta 2025 alkaen. Rahoitusmallin on arvioitu rokottavan kaikkein pahiten juuri Taideyliopistoa, joka syntyi kun kulttuurimme lippulaivaopinahjot Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.
Yliopiston hallinto- ja tukipalvelut hoidettava asiantuntijavoimin
Taideyliopiston taloudellis-tuotannollisilla perusteilla käytävät muutosneuvottelut kestävät vähintään toukokuun loppuun ja niiden piirissä on noin 1 300 henkilöä.
Taideyliopisto kertoo pyrkivänsä välttämään irtisanomisia ja toteuttamaan säästöt hyödyntämällä luonnollista poistumaa eli eläköitymisiä ja vapautuvien tehtävien täyttämättä jättämisiä.
– Luonnollisen poistuman hyödyntämisessä on muistettava sen kääntöpuoli. Työnsä säilyttäneiden toimenkuvat usein tiivistyvät ja työn laatu heikkenee. Liikaa lisääntyvä kuormitus vaarantaa henkilöstön terveyden. Tämä kääntöpuoli tulee usein esiin meillä ammattiliiton jäsenneuvonnassa, edunvalvonnan johtaja Helena Lamponen Akavan Erityisaloista sanoo.
Taideyliopistossa työskentelee noin sata Akavan Erityisalojen eri jäsenjärjestöihin kuuluvaa jäsentä esimerkiksi suunnittelijan, koordinoijan, tuottajan ja viestinnän tehtävissä.
– Toivomme, että yliopistojen ammattitaitoisen hallinto- ja tukihenkilöstön merkitys ymmärretään. Jos tästä asiantuntijahenkilöstöstä leikataan, hallinnon tehtävät siirtyvät opettajille ja tutkijoille, jotka eivät niitä välttämättä hallitse. Välttämättömien tukitehtävien opettelu ja takkuava tekeminen ovat poissa yliopiston ydintehtävistä, tutkimuksesta ja opettamisesta, sanoo toiminnanjohtaja Saara Paavola ammattijärjestö Speciasta.
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU sekä Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ovat Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöjä. Niiden yliopistoissa työskenteleviä jäseniä edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. JUKO on perustanut Taideyliopiston muutosneuvottelijoiden tueksi taustaryhmän.
Yhteyshenkilöt
Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 525 8582, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi
Helena Lamponen, Akavan Erityisalat
Johtaja, edunvalvonta- ja lakipalvelut. Työlainsäädäntöä koskevat kysymykset.
Puh: 040 631 7660
helena.lamponen@akavanerityisalat.fi
Nea Leo, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Toiminnanjohtaja
Puh: 044 066 4800
nea.leo@taku.fi
Saara Paavola, Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt
Toiminnanjohtaja
Puh: 050 329 7524
saara.paavola@specia.fi
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 19.3.2024 8.00
