Neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä, että kulttuuriperinnöstä huolehditaan Suomessa asiantuntevasti. Yhtä moni katsoo, että museoiden laadun takeena on ammattitaitoinen henkilöstö ja että museoiden tuottamaan tietoon voi luottaa. Neljä viidestä suomalaisesta edellyttää, että museoiden julkinen rahoitus on turvattava.
Tiedot ilmenevät Kantar TNS:n suomalaisten museokäsityksiä selvittäneestä tutkimuksesta.
Valtaosa näkee, että museoiden tehtävä on tuottaa tietoa juuristamme ja antaa meille oman identiteettimme rakennusaineita sekä tarjota oppimisen mahdollisuuksia kaiken ikäisille.
Kaksi kolmesta sanoo museoiden lisäävän ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta ihmisten välillä ja näkee museokäyntien edistävän kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Jotakuinkin sama määrä näkee museot sijaintipaikkakunnalleen elinvoimatekijänä, mikä houkuttelee matkailijoita.
Puoluekanta näkyy jonkin verran mielipiteissä
Museotutkimuksessa selvitettiin myös suurimpia puolueita kannattavien näkemyksiä museoista. Erot eri puolueita kannattavien välillä olivat johdonmukaisia, mutta melko vähäisiä.
Kun vertaillaan museoväitteisiin täysin yhtyviä, puoluetarkastelussa toistuu tietty kaava. Vasemmistoliiton kannattajat erottautuvat muita vielä museomyönteisempinä. Toisaalta perussuomalaiset esittävät keskimääräistä varauksellisempia näkökantoja.
Muiden neljän puolueen kannattajien mielipiteet taas ovat varsin lähellä koko joukon keskiarvoa. Tässä ryhmässä eroavaisuudet ovat luonteeltaan yksittäisiä ja satunnaisia. Esimerkiksi vihreitten käsitys museokäyntien vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin tai suvaitsevuuden lisääntymiseen on selvästi positiivisempi kuin kokoomuslaisten.
Vankka tuki palkkavaatimuksille
– Suomalaiset antavat museoille suuria tehtäviä ja luottavat, että ne hoidetaan asiantuntevasti. Tämä on meille museoalalla todella tsemppiä antava tieto, Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä sanoo.
– Museoiden vankka suosio on toki tiedossa. Museokortin ja innovatiivisten näyttelyjen myötä museokäynnit ovat olleet hurjassa kasvussa. Kasvavien käyntimäärien lisäksi on hienoa, että suomalaiset näkevät vetonaulanäyttelyiden taakse ja arvostavat myös esimerkiksi museoiden kulttuuriperintöön ja oppimiseen liittyviä tehtäviä, Mäkelä pohtii.
– Museot ovat selvästi onnistuneet pitämään laadun korkealla. Vielä ei ole vahinkoa tapahtunut, vaikka museoiden rahoitus kiikkuu jatkuvasti vaakalaudalla ja palkat ovat edellytettyyn koulutukseen nähden todella huonot, Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari sanoo.
Liitot ovat huolissaan museoalan ammattilaisten toimeentulosta.
– Kasvava työmäärä ja tehtävien korkea koulutusvaatimus eivät näy museoammattilaisten palkoissa. Olemme todella huolestuneita alamme henkilöstön taloudellisesta toimeentulosta ja sen myötä myös työssäjaksamisesta, Katariina Mäkelä sanoo.
– Korkeakoulutetun museoamanuenssin keskipalkka kunta-alalla on 2 706 euroa kuukaudessa. Tämä on 700 euroa vähemmän kuin suomalaisilla keskimäärin, Korpisaari muistuttaa.
***
Suomalaisten käsityksiä museoista -tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 120 henkilöä 6. – 12.12.2019 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.
Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimus on toteutettu Akavan Erityisalojen ja Museoalan ammattiliiton toimeksiannosta. Lue raportti tästä.
Lisätietoa:
toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä, Museoalan ammattiliitto, puh. 040 774 7620
neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422
