AKI-liitot: Kirkon viranhaltijoille eivät riitä tekniset uudistukset

AKI-liittojen liittokokous hyväksyi 8.2.2022 uudistetut kirkkopoliittiset linjaukset. Linjauksilla AKI-liitot määrittää kirkollisen vaikuttamisen politiikkaansa lähivuosina. Kirkkopoliittiset linjaukset keskittyvät etenkin kirkon viranhaltijasääntelyyn. 

8.2.2022

– Saimme aikaiseksi kunnianhimoisen uudistamisohjelman. Kirkon viranhaltijasääntely on uudistusten jälkeenkin muihin työelämäsektoreihin verrattuna vanhanaikaista. Säännöksiin liittyy myös edelleen eräitä perusoikeusongelmia, toteaa AKI-liittojen puheenjohtaja Minna Raassina.

Kirkolliskokous hyväksyi marraskuussa 2021 ehdotuksen uudeksi kirkkolaiksi ja kirkon viranhaltijalaiksi. Uudistuksen mukana tulee viranhaltijoille hyvääkin, kuten viranhaltijoiden tasapuolisen kohtelun vaatimus sekä määräaikaisten ja osa-aikaisten viranhaltijoiden syrjintäkielto. Pääasiallisesti lakiuudistus kuitenkin on tekninen eikä sisällöllinen.

Kirkkoherran viran tulee jatkossakin olla vakinainen virka

Kirkossa on jo useita vuosia käyty keskustelua johtavien virkojen muuttamisesta määräaikaiseksi. Erityisesti on vaadittu kirkkoherran virkojen määräaikaistamista samaan tapaan kuin useissa kunnissa on tehty kunnanjohtajien osalta.

– Kirkkoherran viran työmäärä ja palkkaus ovat sellaisessa epäsuhdassa, että kaupunkienkaan kirkkoherranvirkoihin ei ole riittävästi hakijoita. Palvelussuhdeturvan heikentäminen vähentäisi virkojen kiinnostavuutta entisestään, toteaa AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni.

Sukupuolten välinen tasapaino on viime vuosina nopeasti parantunut myös kirkkoherranviroissa. Vuonna 2022 lähes 30 % kirkkoherroista on naisia. Sukupuolittunut virkanimike herättää julkisuudessa usein keskustelua.

– Kannatamme tämän vanhentuneen nimikkeen uudistamista. Meillä ei ole tähän valmista ehdotusta, vaan toivomme, että kirkko olisi tässä aloitteellinen. Nimikkeiden päivittämistä on ansiokkaasti jo tehty esimerkiksi Kirkkohallituksessa, Junni sanoo.

Seurakuntapastorien virkanimitysten valituskielto haittaa syrjintään puuttumista

Niin nykyinen kuin uusikin kirkkolaki sisältävät seurakuntien seurakuntapastorin virkojen ja papin virkojen sijaisuuksien nimityspäätöksiä koskevan valituskiellon. Muutoksenhakumahdollisuus on lähes kaikissa muissa virkanimityksissä, myös kirkkoherran ja kappalaisen virkojen täytössä.

– Tämä valituskielto on erityisen ongelmallinen, koska se kohdistuu nimenomaan virkauransa alkutaipaleella oleviin pappeihin, jotka usein tekevät pitkäänkin määräaikaisuuksia. Valituskieltoa ovat kritisoineet valtiosääntöoikeuden asiantuntijatkin, Junni toteaa.

Käytännössä valituskielto johtaa muun muassa siihen, ettei syrjintätilanteisiin ole mahdollista puuttua tehokkaasti. Työnantaja voi nykyisin nimittää henkilön seurakunnan seurakuntapastorin virkaan ja papinvirkojen sijaisuuksiin tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain vastaisesti.

Loppu kanttoreiden halpuutukselle

Seurakuntien heikkenevä talous on merkittävä huolenaihe kirkossa. Talouden tiukentuessa seurakunnat ovat etsineet säästöjä henkilöstöstä. Esimerkiksi kanttoreiden virkoja on viranhaltijan eläköityessä muutettu alempiasteiseksi.

– Uudelle viranhaltijalle maksetaan merkittävästi alempaa palkkaa, mutta tehtävien vaativuus on pysynyt ennallaan. Alempiasteiseen virkaan on vaikeampaa saada hakijoita ja toteutuva säästökin on kokonaiskuvassa hyvin pieni. Kanttoreiden koulutus ja osaaminen eivät saa olla halpuutuksen kohteita, Raassina summaa.

Myös kanttorin viran kolmiportaisuus on tarpeen säilyttää jatkossa. Kelpoisuusvaatimuksia tarvitaan takaamaan riittävän korkea musiikillinen osaaminen kirkon viroissa. Vastaavasti alempiasteisissa viroissa tehtävien tulee myös tosiasiallisesti olla korkeampiasteisia virkoja vähemmän vaativia.

Linjaukset tulevat voimaan välittömästi

AKI-liittojen uudet kirkkopoliittiset linjaukset korvaavat aiemmat, vuonna 2016 hyväksytyt ja vuonna 2018 päivitetyt kirkkopoliittiset linjaukset. Uudet linjaukset tulevat voimaan heti.

Uudet kirkkopoliittiset linjaukset

AKI-liitot ry on Akavaan kuuluva työmarkkinajärjestö, jonka jäsenliitot, Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto, edustavat 5 000 pappia, kanttoria, teologia sekä teologian ja kirkkomusiikin opiskelijaa.