Työehtojen parantaminen nähdään yhtenä liittojen tärkeimmistä tehtävistä. Useiden työehtojen halutaan tulevan joko laista tai työehtosopimuksista paikallisen sopimisen sijaan. Nuoret katsovat, että työntekijäpuolella ei ole paikallisessa sopimisessa neuvotteluvaltaa. Vastaajat pitivät myös tärkeänä, että heitä edustaa työpaikalla luottamushenkilö.
Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia piti paikallista sopimista tarpeellisena, vaikka pääosan työehdoista toivottiin tulevan joko työlainsäädännöstä tai työehtosopimuksista. Paikallisen sopimisen katsottiin soveltuvan lähinnä osaamisen kehittämisestä sekä etätyöstä ja kilpailukiellosta sopimiseen.
Vastaajista 74 prosenttia piti neuvottelutilannetta paikallisessa sopimisessa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena. Työnantajalla on neuvottelussa enemmän valtaa kuin työntekijällä.
– Nuoret eivät halua sopia useimmista työehdoista paikallisesti. He kokevat, että työntekijöillä ei ole tilanteessa neuvotteluvaltaa. Mikäli paikallista sopimista halutaan lisätä, on olennaisen tärkeää, että Suomeen luodaan rakenteet, jotka tekevät paikallisen tason neuvottelutilanteesta tasa-arvoisemman, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo.
Paikallisen sopimisen yhteydessä kiistakapulaksi on noussut kysymys luottamusmiehen roolista ja tarpeellisuudesta. Kyselyssä luottamushenkilön tarpeellisuus nähtiin kiistattomana. Vain viisi prosenttia vastanneista ei pitänyt luottamushenkilöä tarpeellisena.
– Kun vastaajat ovat alle 35-vuotiaita, tulos on erityisen merkittävä. Luottamushenkilöiden aika työpaikoilla ei todellakaan ole ohi, Salo sanoo.
Moni vastaajista uskoo virheellisesti palkallisen vanhempainvapaan tai sairaan lapsen hoidon sekä sairasloman palkan tulevan työlainsäädännöstä työehtosopimuksen sijaan. Sen sijaan minimipalkkojen sekä palkan yleiskorotusten tiedettiin melko hyvin tulevan työehtosopimuksista.
– Nuorilla on kova usko siihen, että työelämä kehittyy tulevaisuudessa parempaan suuntaan. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että työviikon pituus lyhenee jonkin verran tai merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana, sanoo TEKin työmarkkinajohtaja ja YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Hänen mielestään on tärkeää, että nuoret tietävät, mistä työehdot tulevat. Tutkimus osoittaa, että nuorten työelämätietoisuudessa on parantamisen varaa.
– Vain tietämällä työehtojen määräytymisen niihin voi vaikuttaa. Liitot edustavat työehtosopimusneuvotteluissa jäseniään. On hyvin paljon jäsenistä kiinni, millainen on tulevaisuuden työelämä. Tässä nuoret ovat avainasemassa, Hankamäki sanoo.
Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy syksyn 2020 aikana Insinööriliiton ja Tekniikan akateemiset TEKin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 148 Insinööriliiton ja TEKin 18–35-vuotiasta jäsentä.
Lisätietoja:
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo, 040 184 2290
Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki, 040 709 6681
