– Kun tavoitteena on estää tiedon mahdollinen vuotaminen vääriin tarkoituksiin työpaikan vaihtuessa, haluttu lopputulos saavutetaan salassapitovelvoitteella. Työllistymismahdollisuuksien rajoittaminen yli puolella vuodella on tässä yhteydessä ylimitoitettu toimenpide.
Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan valtion virkamieslain muuttamista niin, että siirryttäessä julkiselta yksityiselle sektorille valtion ylimpien virkamiesten karenssi pidentyisi enintään vuoteen.
Edellisen kerran eduskunta tyrmäsi hallituksen vastaavan esityksen vuonna 2016, kun nykyistä lakia valmisteltiin. Hallintovaliokunta totesi tuolloin, että 12 kuukauden enimmäiskesto on karenssille liian pitkä ja että kuusi kuukautta riittää varmistamaan, ettei virassa saatuja tietoja voi hyödyntää uudessa työssä väärin.
”Karenssin oltava kaikille sama”
JUKOn Löfgren huomauttaa, että kansalaisten luottamusta viranomaisiin ei lisätä pidentämällä karenssia, vaan lisäämällä hallinnon avoimuutta ja osallistavampaa valmistelua ja päätöksentekoa.
– Karenssin on oltava sama kaikille, sillä salassapitovelvoitteeseen kuuluvat asiat eivät riipu karenssin kestosta. Salassapitovelvollisuuden rikkominen ja virassa saadun tiedon hyödyntämiskiellon rikkominen ovat rangaistavia rikoksia. Nämä velvoitteet jatkuvat jokaisen virkamiehen kohdalla myös virkasuhteen päätyttyä.
– Pidentäminen olisi myös epäloogista työllisyyspolitiikkaa. Mitä pidempi karenssi, sitä enemmän vahingoitetaan henkilön asemaa työmarkkinoilla. Jo kuuden kuukauden karenssi heikentää mahdollisuuksia työllistyä osaamista ja koulutusta vastaan työhön.
Valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo JUKOsta arvioi, että ongelmaksi esityksessä nousee myös nyt ehdotettu sopimussakko.
– Ehdotus kasvattaisi entisestään virkamiesten ja työsopimussuhteessa työskentelevien välistä epäsuhtaa, kun työsopimuslaissa sopimussakko on enimmillään kuuden kuukauden palkka, mutta valtion virkamiehelle sakkoa tulisi 24 kuukautta. Tällainen lopputulos olisi kohtuuton.
Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin (CREGO) kehotti Suomea vuonna 2005 ottamaan käyttöön sääntöjä virkamiesten siirtymiseen yksityiselle sektorille. Karenssiajan pituuteen se ei ottanut kantaa. Myöskään Suomen kansainväliset sitoumukset eivät velvoita kiristämään karenssisäännöksiä.
Lausuntokierros hallituksen esitykseksi muutoksista virkamieslakiin ja valtion hallinnon ylimmän johdon karenssiajan pidentämisestä päättyi torstaina 13. toukokuuta. Myös JUKO on jättänyt asiasta lausuntonsa.
Lisätiedot
JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren, 040 568 2798 Twitter @marialofg @JUKOry
JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo, 0400 419 784
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa virka- ja työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista. JUKO sopii työsuhteiden ehdoista kunnissa, valtiolla, yliopistoissa, kirkossa ja Avainta-aloilla sekä Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
