Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO: Yksityisen sektorin joukkopako työehtosopimuksista johtaisi työmarkkinoiden eriytymiseen – ”Julkisen sektorin sopimusosapuolet määrittelee laki”

Lähes 200 000:ta julkisalojen akavalaista palkansaajaa edustava JUKO arvioi, että laajemmat muutokset yksityisen sektorin työehtoneuvotteluissa vaikuttavat aikaa myöten myös julkiseen sektoriin.

5.10.2020

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ) painottaa, että jos useampi työnantajaliitto irtautuu työehtosopimuksista, seurauksena on julkisen ja yksityisen sektorin työehdot ja palkat määrittelevien mekanismien eriytyminen.

– Julkisella sektorilla virkaehtosopimusten osapuolet määrää laki ja sopimusten piiriin kuuluvat kaikki julkisen sektorin palkansaajat. Kansalaisille välttämättömien, lakisääteisten palvelujen takaajina toimivat työrauhan turvaavat sopimukset.

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren huomauttaa, että jos Metsäteollisuuden ilmoitus lopettaa työehtoneuvottelut saa seuraajia yksityisen sektorin työnantajajärjestöistä, Suomeen tulisi säätää laki minimipalkasta.

– Se ei ole lainkaan ongelmatonta ja asettaa haasteen myös paikalliselle sopimiselle. Lakisääteinen minimipalkka on sama kaikille toimialoille, eikä se ei huomioi missään vaiheessa minkään alan erityispiirteitä eikä suhdannevaihteluja.

– Käytännössä minimipalkasta päättäisivät hallitus ja eduskunta ja päätös olisi puhtaasti poliittinen. Viime kädessä äänestäjät määrittelisivät oikeudenmukaisen minimipalkkatason. Ei ole niinkään varmaa, että tämä kasvattaisi kilpailukykyä tai toisi uusia työpaikkoja.

Luukkaisen mukaan työehtosopimustoiminnan loppuminen julkisella sektorilla johtaisi mitä todennäköisimmin ennennäkemättömään palkkakilpailuun.

– Pääkaupunkiseudun ulkopuolella hoidettaviin julkisiin tehtäviin olisi tämän jälkeen nykyistäkin vaikeampaa houkutella nuoria ammattilaisia.

Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 2.10.2020 klo 15.43.