Liki 200 000:ta julkisalojen akavalaista edustava neuvottelujärjestö JUKO huomauttaa, että hallituksen budjettiriihessä erityisesti hyvinvointialueille ja valtion toimintoihin osoittamat lisäsäästöt saattavat välittömästi vaarantaa veronmaksajien oikeuden lakisääteisiin palveluihin.
– Julkinen sektori tarjoaa veroeuroja vastaan lain edellyttämiä palveluja kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille ja on siksi vastuussa muun muassa tarjonnan yhdenvertaisuudesta, painottaa JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto.
– Lisäsäästöt tarkoittavat lähtökohtaisesti sitä, että julkisella sektorilla joudutaan tinkimään palvelujen määrästä tai laadusta, huomauttaa JUKOn va. toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen.
JUKO muistuttaa, että julkisen ja yksityisen sektorin asettaminen vastakkain julkisessa keskustelussa ei ole omiaan vahvistamaan kansalaisten uskoa tulevaisuuteen.
– Julkisen sektorin rahoituksesta on perusteltua keskustella jatkossakin. On kuitenkin syytä muistaa, että sen tärkeimmät tulosmittarit ovat osaava ja koulutettu henkilöstö, palvelun taso ja yleinen hyvinvointi. Onnistumista mitataan myös, kun yritykset tarvitsevat toimintansa kasvattamiseksi toimivia viranomaispalveluja, Murto korostaa.
Hyvinvointialueiden rahoituksen taso nousee edellistä julkisen talouden suunnitelmasta noin 1,8 miljardia euroa. Hallituksen uudet päätökset vähentävät kuitenkin hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.
Valtiolle jättileikkaukset
Valtionhallinnosta hallitus ilmoitti kehysriihessä säästävänsä vuosittain lisää 150 miljoonaa euroa jo aiemmin ilmoitetun 243 miljoonan lisäksi.
– Valtionhallintoon kohdennetaan todella merkittävät säästöt niin, että tulossa on tehtävien vähentämisiä ja tehostamista. Tämä on vaikea harjoitus, kun tiedämme, että puolet valtion henkilöstöstä on turvallisuussektorilla ja loputkin valtion henkilöstöstä tekee lakisääteisiä tehtäviä, arvioi Vattulainen.
Hallituksen uudet sopeutustoimet kohdistuvat myös kuntasektoriin. Toimien arvioidaan kuitenkin kokonaisuutena vahvistavat kuntataloutta yhteensä noin 130 miljoonaa euroa.
JUKO pitää hyvänä, että TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoitus välttivät leikkaukset ja että hallitus pitää kiinni perusopetuksen rahoitukseen tehdystä 200 miljoonan euron lisäyksestä. Tervetullut on myös muun muassa määräaikainen tutkimuslaitosten post doc -ohjelmaan kohdistettu 40 miljoonaa euroa.
– Ammatillisen koulutuksen 100 miljoonan leikkaus sen sijaan on iso pettymys ja voi johtaa henkilöstövähennyksiin sekä vaarantaa osaavan työvoiman saatavuuden työmarkkinoilla, Katarina Murto toteaa.
Lisätiedot ja kommenttipyynnöt
JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto (OAJ) | 050 568 9188 | viestipalvelu X @KatarinaMurto @JUKOry
JUKOn va. toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen | 040 590 9049 | viestipalvelu X @JUKOry
