Korkeakoulujen ohjauksen arviointitulokset ovat pääosin yhteneväiset Tieteentekijöiden aiempien näkökulmien kanssa

Opetus- ja kulttuuriministeriön perjantaina 16.6.2023 julkaiseman arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten ministeriön tulisi kehittää korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta muuttuvassa toimintaympäristössä, jotta se voisi parhaalla mahdollisella tavalla parantaa korkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta.

21.6.2023

Arviointitulokset ovat pääosin yhteneväiset Tieteentekijöiden aiempien näkökulmien kanssa. Korkeakoulujen rahoitusohjaus on tällä hetkellä kansainvälisesti vertaillen hyvin tulosperusteista, eikä tulevaisuuteen katsovaa. Tieteentekijät teki esityksen ohjausjärjestelmän arvioinnin tarpeesta ja oman ehdotuksen reilusta rahoitusmallista yliopistoille jo vuonna 2019. Esityksemme tavoitteena oli vähentää rahoitusmallin tuloksellisuutta ja tukea yliopistojen kehittämistä rahoituksen vakauden sekä yliopistojen profiloitumisen kautta.

Yliopistojen rahoitusmallin tulisi myös ohjata vastuullista työnantajatoimintaa. Tätä voitaisiin tukea sisällyttämällä henkilöstön hyvinvointia kuvaava mittari osaksi rahoitusmallia.

Korkeakoulujen rahoitusmalleja tarkastellaan parhaillaan osana valmistautumista seuraavalle opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja korkeakoulujen sopimuskaudelle 2025–2028. Vaikka korkeakoulujen ohjausjärjestelmä vaatii arvioinnin mukaan muutoksia, Tieteentekijöissä katsomme, että muutokset koko ohjausjärjestelmään on tehtävä huolellisesti ja tutkittuun tietoon perustuen. Tärkeää on, että korkeakouluilla on ajoissa tieto ja selkeä ymmärrys siitä, mihin suuntaan niiden toimintaa tulee suunnata. Tästä syystä katsomme, että merkittävimmät muutokset olisi valmisteltava seuraavalle tulossopimuskaudelle (2029–).

– Opetus- ja kulttuuriministeriön nykyinen ohjaus ei tue yliopistojen omaehtoista profiloitumista, kun kaikki yliopistot pyrkivät vastaamaan samoihin rahoitusmallin vaatimuksiin. Toivotun erikoistumisen sijaan tämä johtaa samankaltaistumiseen yliopistojen kesken, toteaa Tieteentekijöiden puheenjohtaja Tero Karjalainen.

Rahoitusmallin tulosmittarit vaikuttavat myös yksittäisten tutkijoiden arviointiin. OKM usein toteaa, ettei tämä ole rahoitusmallin tarkoitus, mutta käytännössä näin tapahtuu, kun rahoitusmalli ohjaa yliopistoja vaatimaan niiden yksiköiltä ja yksiköiden henkilöstöltä tiettyjä suoritteita, esimerkiksi tietynlaisia julkaisuja. Katsomme, että rahoitusmallissa tulisikin huomioida nykyistä paremmin myös yliopistojen harjoittama henkilöstöpolitiikka sekä vastuullinen tutkijanarviointi, johon meillä on tiedeyhteisön yhdessä laatima kansallinen suositus.

Arviointiraportissa esitetään korkeakoulujärjestelmää koskevia toimia, joilla ministeriö voisi edistää kansallisten korkeakoulupoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Tieteentekijät katsoo, että osa näistä ehdotuksista ei kuulunut alkuperäiseen toimeksiantoon arvioida ohjausjärjestelmää. Muutaman kuukauden arvioinnilla ei voida tehdä merkittäviä johtopäätöksiä koko korkeakoulujärjestelmän muuttamisesta.

Nykyisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien (2021) kansainvälinen arviointi julkistettiin 16.6.2023.

 

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Tero Karjalainen, p. 040 355 2121