”KTK:n jäsenet ovat niitä, jotka suunnittelevat, toteuttavat ja ylläpitävät yhteiskunnan rakenteita. Meitä ei voi sivuuttaa päätöksenteossa”, jyrähtää KTK:n puheenjohtaja Sari Estilä.
KTK nostaa esiin neljä kriittistä vaatimusta:
1. Osaamisen kehittäminen
Julkisen sektorin asiantuntijoiden on saatava ajantasaista koulutusta erityisesti energia-, ympäristö- ja digiteknologioiden aloilla. Ilman osaamisen päivittämistä asiantuntijat eivät pysty vastaamaan nopeasti muuttuvan maailman vaatimuksiin.
”Asiantuntijuus ei ole pysyvää, se on jatkuvaa oppimista. Jos työuran aikaiseen koulutukseen ei panosteta, jäämme kehityksestä jälkeen”, Estilä varoittaa.
2. Työhyvinvointi
Asiantuntijatyö on yhä kuormittavampaa. Moni toimii yksin laajoilla vastuualueilla, ja työn vaatimukset kasvavat nopeammin kuin resurssit. Työuupumus ja osaajien vaihtuvuus ovat todellisia uhkia.
Työhyvinvointia on tuettava muun muassa riittävällä henkilöstöllä, selkeillä rooleilla ja mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhön.
”Ei riitä, että asiantuntija jaksaa – hänen on saatava myös kehittyä ja tulla kuulluksi. Työhyvinvointi ei ole luksusta, vaan välttämättömyys”, Estilä sanoo.
3. Palkkakehitys
Julkisen sektorin on pystyttävä kilpailemaan osaajista myös yksityisen kanssa. Teknisten asiantuntijoiden palkkataso ei vastaa työn vaativuutta, vastuuta tai koulutustasoa. Palkkakehityksen on oltava ennakoitavaa ja kannustavaa, jotta asiantuntijat pysyvät alalla ja kokevat työnsä arvostetuksi.
”Jos palkka ei vastaa työn vaativuutta, osaajat äänestävät jaloillaan. Me emme voi enää menettää osaamista aliarvostuksen takia”, toteaa Estilä.
4. Vaikuttaminen
Teknisten asiantuntijoiden ääni on saatava kuuluviin lainsäädännössä, työelämän kehittämisessä ja kunnallisessa päätöksenteossa. Meillä on käytännön tietoa siitä, miten asiat toimivat – ja miten ne voidaan tehdä paremmin. Hyvin suunniteltu tekninen infra parantaa myös asumismukavuutta, energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Asiantuntijoiden osallistuminen ei ole vain toivottavaa, vaan välttämätöntä kestävien ratkaisujen syntymiseksi. ”Nyt tarvitaan vain rohkeutta ottaa meidät mukaan yhteistyöhön”, Sari Estilä vaatii.
Kun kunnat etsivät säästökohteita, tekniseen sektoriin ja osaajiin kajotaan usein ensimmäisenä. ”Se on lyhytnäköistä ja vaarallista. Ilman näitä osaajia ei ole toimivia palveluita, turvallista ympäristöä eikä kestävää kehitystä”, Estilä painottaa.
KTK muistuttaa, että tekniikan asiantuntijat eivät ole pelkkiä toteuttajia – he ovat yhteiskunnan ratkaisijoita.
KTK Tekniikan Asiantuntijat ry on vuonna 1970 perustettu Akavan suurin julkisen sektorin tekniikan jäsenjärjestö. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry edustaa kunnissa, kuntayhtymissä, kunnallisissa osakeyhtiöissä ja hyvinvointialueilla työskenteleviä teknisiä asiantuntijoita. Liiton varsinainen edustajakokous pidettiin 19.11.2025 Helsingissä. Edustajakokous valitsi liiton puheenjohtajaksi Sari Estilän kolmannelle kaudelleen vuosille 2026–2029.
_ _
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 19.11.2025 13.55