Peruskoulun opettajat ja rehtorit eivät suhtaudu torjuvasti inkluusioon, kun se toimii ja on resursoitu riittävästi. Yhdeksän kymmenestä eli 90 prosenttia OAJ:n kyselyyn vastanneista opettajista ja rehtoreista kannatti inkluusiota, jossa oppilas saa oikea-aikaisesti tukea, resurssit ovat riittävät ja käytössä on erityisluokat.
– Inkluusio tarkoittaa jokaisen oikeutta opiskella yhdenvertaisesti kaikille yhteisessä koulussa. Sen edellytyksenä on riittävä tuki omassa luokassa ja omassa lähikoulussa sekä tarpeellinen määrä erityisopettajia ja erityisluokanopettajia luokan- ja aineenopettajien työpareina, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa.
– Osalle oppilaista erityisluokka on lapsen edun mukainen oppimisympäristö, eikä se ole vastoin inkluusiota, Murto muistuttaa.
OAJ kysyi luokan- ja aineenopettajilta sekä rehtoreilta heidän arviotaan oppimisen tuen toteutumisesta. Kriittisimmän vastauksen antoivat aineenopettajat. Heistä reilu viidennes eli 22 prosenttia vastasi, että oppilaiden tuki toteutuu huonosti tai erittäin huonosti. Samaa mieltä oli 16 prosenttia luokanopettajista. Rehtoreista näin katsoi vain viisi prosenttia.
Luokan- ja aineenopettajien mielestä eniten puutteita oli osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja erityisluokkamuotoisessa erityisopetuksessa.
Byrokratian keventäminen ja pienemmät opetusryhmät opettajien ykköstoiveena
OAJ pyysi luokanopettajia, aineenopettajia ja rehtoreita nimeämään, mitkä seikat kolmiportaisessa tuessa kaipaavat eniten korjaamista. Kärkeen nousi (33 % vastauksista) vaatimus vähemmistä kirjallisista suunnitelmista ja vähemmästä dokumentoinnista. Toiseksi eniten mainintoja (28 % vastauksista) sai vaatimus oppilaan vahvemmasta oikeudesta erityisluokkaan.
– Yksi perusongelmista on, ettei pedagogisten asiakirjojen laatiminen johda mihinkään, koska osa-aikaisen ja kokoaikaisen erityisopetuksen resurssit ovat riittämättömät.
– Byrokratiaa on kevennettävä ja selkeytettävä. Yksi asiakirja tuen tarpeen selvittämiseen ja toinen tuen toteuttamiseen riittäisivät. Näitä kahta päivitettäisiin, kun oppilaan tilanne ja tuen tarpeen muuttuvat. Joka portaalle ei tarvita omia asiakirjojaan, Murto huomauttaa.
– Toinen iso pulma on, että tehostetun ja erityisen tuen oppilaita voidaan integroida yleisopetuksen ryhmiin ilman, että määrää mitenkään rajoitetaan. Integraation ajatuksena oli, että erityisopettajan antama tuki tulisi mukana yleisopetuksen ryhmään, mutta näin ei läheskään aina tapahdu.
Yhden opettajan vastuulla olevien oppilaiden määrä on kasvanut sitä mukaa, kun ryhmäkoot ovat kasvaneet. OAJ vaatiikin ryhmäkoon pienentämistä, kun tuen oppilaita on integroitu ryhmään.
– Tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilaiden tulisi aina automaattisesti pienentää ryhmäkokoa. Jokaisen tehostetun tuen oppilaan pitäisi pienentää ryhmää laskennallisesti puolikkaalla oppilaalla ja erityisen tuen oppilaan yhdellä oppilaalla. Tällöinkin integraation edellytyksenä olisi, että kaikille oppilaille voidaan antaa opetusta turvallisesti ja opetussuunnitelmien mukaisesti.
– Lisäksi maahan tarvitaan opettajarekisteri, josta voidaan seurata, paljonko erityisopettajia ja erityisluokanopettajia missäkin tarvitaan, Murto muistuttaa.
Oppimisen tuen tarve perusopetuksessa on kasvanut vuosi vuodelta. Jo lähes neljännes (23 %) perusopetuksen oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2021.
OAJ:n syys-lokakuussa 2022 toteuttamaan kyselyyn vastasi 2 205 peruskoulun luokanopettajaa, aineenopettajaa ja rehtoria kautta maan. Kysely toteutettiin niin, että OAJ:n alueasiantuntijat pyysivät oman alueensa opettajia vastaamaan kyselyyn.
Tutustu OAJ:n ehdotuksiin.
Yhteyshenkilöt
Katarina Murto
Puheenjohtaja
OAJ
Puh:+358 50 568 9188
katarina.murto@oaj.fi
Nina Lahtinen
Koulutuspolitiikan johtaja
OAJ
Puh: +358 50 341 3964
nina.lahtinen@oaj.fi
