– Sosiaaliturvaa uudistaessa pitää olla huolellinen. Vetoamme hallitukseen, että se pohjaa päätöksensä tutkittuun tietoon ja kentän työntekijöiden kokemuksiin. Heillä on tarjolla toimivia ratkaisuja, sanoo Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen.
Talentia kysyi jäseniltään näkemyksiä hallituksen sosiaalihuoltoa koskevista lainsäädäntöhankkeista, joista yksi koskee toimeentulotukilakia.
Hallitus tavoittelee 70 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä toimeentulotukeen sekä tuensaajien määrän puolittamista nykyisestä.
Uudistuksessa toimeentulotuen 150 euron suojaosaa ehdotetaan poistettavaksi. Kyselyn vastaajista 84 prosenttia arvioi, että suojaosasta luopuminen ei johda siihen, että toimeentulotuen asiakkaat siirtyvät työelämään.
Suunnitelmissa on myös leikata toimeentulon perusosaa jopa 40 prosenttia, jos asiakas on jättänyt hakematta ensisijaiset etuudet kuten opintotuen tai työttömyysturvan. Kyselyn vastaajista 84 prosenttia katsoo, että perusosan leikkaaminen ei säästä yhteiskunnan kustannuksia.
– Vastaajat nostavat esiin, että toimeentulotuen leikkaukset eivät aktivoi asiakkaita, joiden työkyky on heikentynyt esimerkiksi sairauksien, monidiagnoosien tai elämänhallinnan ongelmien vuoksi, Pekkarinen sanoo.
Eräs vastaajista arvioi:
”Leikkaukset tulevat lisäämään yhteiskunnan kustannuksia huomattavasti (taloudellisen tuen tarve, häädöt, asunnottomuus, mielenterveyden haasteet, päihdeongelmat, lastensuojelun tarve – nämä kaikki lisääntyvät).”
Nuoria toimeentulotuen saajia on erityisen paljon. Heidät hallitus haluaa saada töihin mahdollisimman nopeasti. Kyselyn vastaajista kuitenkin 76 prosenttia arvioi, että perusosan leikkaaminen ei kannusta nuoria asiakkaita etsimään työtä.
Vastaajat sanovat muun muassa:
”Ennestään toimintakyvyltään haasteelliset nuoret eivät siirry töihin, koska töitä ei ole ja työhön siirtymiseen ole edellytyksiä. Tällöin heidän asemansa ja elinehdot heikkenevät entisestään.”
”Kukaan ei huvikseen ole toimeentulotuen varassa – kyse on monien realisoituneiden riskien summasta.”
”Nyt toimeentulotuen vastikkeellisuus ja vielä isommat leikkaukset aiheuttavat vain lisää inhimillistä kärsimystä, nälkää, asunnottomuutta yms. ilman minkäänlaisia tuloksia.”
Perustulo saa kannatusta
Vastauksissa nousee esiin nykyisen sosiaaliturvan monimutkaisuus ja byrokraattisuus. Monilla toimeentulotuen saajilla on vaikeuksia hahmottaa etuusjärjestelmää ja sitä, mistä apua voisi saada.
– Kannatusta saavat erityisesti perustulon kaltaiset ratkaisut. Vastaajat korostavat, että sosiaaliturvan hakemisen pitäisi olla yksinkertaista ilman jatkuvaa viranomaiselta toiselle siirtymistä, monimutkaisten lomakkeiden täyttämistä ja samojen dokumenttien toimittamista eri tahoille, Pekkarinen sanoo.
Mitä nopeammin asiakas saa apua, sitä paremmin pystytään estämään ongelmien kärjistyminen.
Nykymallissa Kela myöntää perustoimeentulotuen, mutta jos asiakas ei tule sillä toimeen, voi hän hakea sosiaalihuollolta harkinnanvaraista tukea. Näitä ovat täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki.
Vastaajia huolestuttaa ehdotus, jonka mukaan Kelan ei tarvitsisi enää ohjata velvoitteita laiminlyönyttä asiakasta sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin toimeentulotuen perusosan alentamisen yhteydessä. Tämä viivästyttää avunsaantia ja johtaa pidemmällä aikavälillä kustannusten kasvuun.
Vastaajista 94 prosenttia pitikin tärkeänä, että sosiaalihuollon ja Kelan tiedonkulkua parannetaan.
– Vastaajien yhteinen sanoma on, että leikkauksilla ei saada haluttuja tuloksia. Tarvitsemme aidosti kannustavia työllistämispalveluita ja yksilöllisiä ratkaisuja. Työelämään on luotava toimivia väyliä myös osatyökykyisille ja työkyvyttömille henkilöille, Pekkarinen summaa.
Talentia toteutti sosiaalihuollon lainsäädäntöhankkeita koskevan kyselyn maaliskuussa 2025. Kyselyyn vastasi 324 Talentian työssäkäyvää jäsentä niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta ympäri Suomen. Kyselyn ulkopuolelle jätettiin varhaiskasvatuksessa työskentelevät jäsenet.
>> Tutustu tästä tarkemmin kyselyn tuloksiin
Kyselyn vastaajien näkemyksiä ratkaisuista, joilla asiakkaat pystyisivät saamaan toimeentulonsa ilman toimeentulotukea:
”Perustulo on ainoa oikea ja eettinen ratkaisu. Se vähentäisi byrokratiaa ja tekisi työn vastaanottamisesta kannattavaa.”
”Liian sairaita töihin, mutta liian terveitä eläkkeelle – heidät pitäisi saada oikealle etuudelle.”
”Kela tekee liikaa hylkäyksiä, vaikka ihmisellä on lääkärinlausunto. Työkyvyttömien tulisi päästä pois työnhakijan statukselta.”
”Tarvitaan lisää räätälöityjä avustavia työpaikkoja esimerkiksi kunnille tai kolmannelle sektorille.”
”Nuorten työkokeilujen ja -harjoittelujen aikarajoja on tiukennettu – se on väärä tie.”
Lisätietoja:
Heidi Pekkarinen, erityisasiantuntija
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
heidi.pekkarinen@talentia.fi
