– Hallitus haluaa varmistaa oikea-aikaisen hoitoon ja palveluihin pääsyn ja purkaa syntyneitä jonoja. Tavoite on kuitenkin karkaamassa yhä kauemmas, sillä hallituksen hyvinvointialueille antama rahoitus on aivan riittämätön. Palveluihin pääsy ei parane, sillä uudistuksen toimeenpano on muuttunut säästämiseksi, moittii Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Se tarkoittaa, että sote-kustannusten kasvua ei saada käännettyä laskuun, sillä hyvinvointialueet eivät pysty riittämättömien resurssien vuoksi vahvistamaan perustason ja ennaltaehkäiseviä palveluita.
Talentia vaatii hyvinvointialueiden rahoituksen korjaamista. Lisäksi hyvinvointialueiden alijäämien kattamisen takarajaa on lykättävä eteenpäin vuodesta 2026.
– Koronakriisin aiheuttamien hoitojonojen purkamiseksi hallitus on korottanut Kela-korvauksia. Vastaavaan sosiaalihuollon palveluvelan purkamiseen hallitus ei ole osoittanut mitään toimia. Sosiaalipalveluiden kuormitusta voidaan purkaa ainoastaan korjaamalla hyvinvointialueiden rahoitusta, Karsio sanoo.
Perhesosiaalityöhön tarvitaan asiakasmitoitus
Talentia on huolestunut perheneuvoloiden, koulukuraattoritoimintojen, perhesosiaalityön ja lastensuojelun resursoinnista.
– Hallituksen on käynnistettävä selvitys lapsiperheiden tukipalveluiden saatavuudesta ja yhdenvertaisuudesta hyvinvointialueilla. Pitkät jonotusajat ja kokonaan vaille apua jääminen eskaloivat ongelmia, joiden kertyminen voitaisiin katkaista oikea-aikaisella palveluun pääsyllä, Karsio sanoo.
Lapsiperheitä voidaan auttaa ilman lastensuojelun asiakkuutta tarjoamalla heille sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Vuonna 2022 lastensuojeluilmoitus tehtiin 98 634 lapsesta. THL:n tilaston mukaan 2022 lastensuojelun kotipalvelua sai 1 849 perhettä ja tehostettua perhetyötä puolestaan 8 596 perhettä. Kaikkiaan 17 016 perhettä sai palvelua lapsiperhepalveluiden perhetyössä.
– Sosiaalihuollon ennaltaehkäisevien palveluiden epäonnistuessa asiakkaat päätyvät raskaimpien ja kalliimpien palveluiden piiriin. Esimerkiksi lastensuojelun 1,2 miljardin kokonaiskustannuksista yli 70 prosenttia syntyy sijaishuollosta. Lisäämällä perheneuvonnan ja perhesosiaalityön resursseja toteutettaisiin säästöön johtavia sosiaalisia investointeja, Karsio sanoo.
Tällöin perheiden tarpeisiin pystyttäisiin paremmin vastaamaan ennakoivasti, ja lastensuojelun kuormitus pienentyisi.
– Perhesosiaalityön työ on tällä hetkellä kriisiytynyt siten, että asiakastilanteet vastaavat jo lastensuojelun asiakkuuksia. Jos halutaan toteuttaa ennaltaehkäiseviä palveluita, on säädettävä perhesosiaalityön asiakasmitoituksesta, Karsio sanoo.
Sosiaalihuollon tutkimus tarvitsee rakenteet
Talentia muistuttaa hallitusta siitä, että sosiaalipalveluiden vaikuttavuus ei parane ilman tietoa. Tietoa puolestaan ei synny ilman tutkimusta.
– Sosiaalihuollon palveluiden osuus on 40 prosenttia sote-nettomenoista, mutta sosiaalihuollon palvelujärjestelmää tukevan tutkimuksen rahoitus on terveydenhuoltoon verrattuna pienimuotoista. Vuodelle 2024 annetusta rahoituksesta sosiaalihuollon palvelujärjestelmää tukevan tutkimuksen osuus on viisi miljoonaa euroa, Karsio sanoo.
Talentia vaatii tutkimusrakennetta sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tukemiseen. Sosiaalihuollon palveluita ja niiden vaikuttavuutta on tutkittava ja saatuja tuloksia hyödynnettävä käytännön työssä. Tutkimus auttaa selvittämään sosiaalihuollon parhaat käytännöt ja tuottamaan näin säästöjä.
– Tutkimus- ja kehittämistoimintakokeiluja tulee tehdä korkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa yhteistyössä ja varmistaa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden mahdollisuus osallistua kokeiluihin sekä jatko- ja täydennyskoulutukseen, Karsio sanoo.
Yhteyshenkilöt
Jenni Karsio
Puheenjohtaja
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja
Puh: 044 541 5955
jenni.karsio@talentia.fi
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 20.2.2024 7.03
