Sosionomeista 60 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 53 prosenttia on kokenut asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa työssään hyvinvointialueella. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen ja Akava Worksin tutkimuksesta, jossa selvitettiin hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteita ja työkykyä.
Sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden kokemukset väkivallasta ja sen uhasta ovat kasvaneet muutamilla prosenttiyksiköillä sen jälkeen, kun hyvinvointialueet perustettiin.
– Luvut ovat järkyttäviä. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään työpaikallaan. Odotettavissa on, että väkivallan uhka vain kasvaa, kun leikkauksia tehdään nyt erityisesti heikompiosaisten sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin, sanoo Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Hän vaatii hyvinvointialueita ottamaan väkivallan uhan vakavasti ja puuttumaan asiaan. Pelko väkivallasta vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden työhyvinvointiin, joka näyttää muutenkin kehittyvän huonoon suuntaan.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen työkyky heikentynyt
Tutkimuksen mukaan sosiaalialan korkeakoulutettujen työkyky on heikentynyt hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen. Näin kokevat erityisesti sosiaalityöntekijät, joiden työkyky on laskenut 11 prosenttiyksikköä. Vain 58 prosenttia sosiaalityöntekijöistä kokee työkykynsä hyväksi. Lisäksi sosiaalityöntekijöistä 58 prosenttia pelkää työmääränsä kasvavan yli sietokyvyn.
– Työntekijät kaipaavat kipeästi toimia jaksamisensa tueksi, jotta he voivat suoriutua työtehtävistään ja kokea työkykynsä vahvaksi. Työnantajilla ja aluepäättäjillä on tässä tärkeä rooli: heidän tulee turvata vakautta työolosuhteissa ja kohdentaa tukea erityisesti kuormittavimmissa tehtävissä työskenteleville, Karsio sanoo.
Sosiaalialan korkeakoulutetut kokevat myös, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat heikentyneet hyvinvointialueilla. Kaikista ammattiryhmistä suurimmat muutokset näkyvät sosiaalityöntekijöiden joukossa. Heistä 55 prosenttia arvioi, ettei työssä tapahtuviin muutoksiin ole vaikutusmahdollisuuksia. Ennen hyvinvointialueiden perustamista luku oli 42 prosenttia.
– Työntekijöiden sitoutuminen ja motivaatio heikentyvät entisestään, jos omaan työhön ei voi vaikuttaa. Sanelupolitiikka johtaa lopulta siihen, että työntekijät äänestävät jaloillaan.
Hyvinvointialueiden on kehitettävä organisaatiokulttuuria ja lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, Karsio painottaa.
Tulevat sosiaalihuollon lakimuutokset herättävät huolta Karsiossa. Alkuvuonna astuu voimaan lakimuutos, jonka mukaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä voi toimia mitä moninaisimmilla koulutustaustoilla. Tämä lisää koulutettujen sosiaalityöntekijöiden kuormitusta entisestään, sillä he joutuvat ohjaamaan ja valvomaan alalle kouluttamattomia kollegoitaan.
Lisäksi hallituksella on työn alla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistus sekä lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain uudistukset.
Lisätietoja:
Jenni Karsio
puheenjohtaja
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
jenni.karsio@talentia.fi, p. 044 541 5955
Alkuperäinen julkaisuaika 17.12.2024
