Vilhelm Helander seuraa akateemikkona viime vuoden marraskuussa menehtyneen Juha Leiviskän jalanjälkiä. Helanderilla oli yhteinen toimisto Leiviskän kanssa vuodesta 1978 alkaen.
Vilhelm Helanderin ensimmäinen laajempi suunnittelutehtävä oli yhteistyössä Pekka Pakkalan ja Mikael Sundmanin kanssa toteutettu Katajanokan, varsinkin sen kärjen alueen, suunnittelu. Työ pohjautui voittoon yleisessä arkkitehtikilpailussa.
Helander on tullut tunnetuksi erityisesti Helsingin arvorakennusten korjaussuunnittelusta. Hänen suunnittelutöitään ovat muun muassa Vanhan ylioppilastalon, Kansallismuseon, Helsingin tuomiokirkon sekä Säätytalon peruskorjaukset, joista viimeksi mainitulle myönnettiin Europa Nostra -palkinto.
Vilhelm Helander kutsuttiin Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kunniajäseneksi seitsemän vuotta sitten, liiton 125 -vuotisjuhlan yhteydessä.
“Akateemikon arvonimen myöntäminen Vilhelm Helanderille on hieno tunnustus syvällisesti ajattelevalle arkkitehdille. Hän on uransa aikana vaikuttanut, ja edelleen vaikuttaa, arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön arvoista käytäviin keskusteluihin suunnittelemalla, puhumalla ja kirjoittamalla”, Safan puheenjohtaja Asko Takala sanoo.
Suunnittelutyön ohella Helander on tunnustettu ansioistaan pohjoismaisen rakennussuojelun teorian kehittäjänä sekä opettajana. Helander toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian professorina vuosina 1985–2005.
Helander on myös kantaaottava yhteiskunnallinen keskustelija. Hänen kirjallisista teoksistaan tunnetuin lienee yhdessä Mikael Sundmanin kanssa kirjoitettu pamfletti Kenen Helsinki, joka tarkasteli kriittisesti kiinteistönjalostuksen tuhoisia vaikutuksia historiallisen kaupunkimiljöön kehitykseen.
”Puolet työstäni olen omistanut arkkitehtuurin historian opetukselle ja rakennusperintöä puolustavalle kirjoitustyölle, toisen puolen rakennettua ympäristöä, sen hoitoa ja restaurointia koskeville suunnittelutehtäville”, Vilhelm Helander sanoo.
”Akateemikon arvonimi merkitsee minulle henkilökohtaisesti paljon. Koen nimityksen samalla myös niin, että sillä annetaan arvoa rakennusperinnön hyväksi tehtävälle työlle yleisemminkin ja tunnustetaan, että rakennusten korjaamisen ja restauroinnin suunnittelu on täyspainoinen osa arkkitehtuurin tehtäväkenttää. Jos Suomi aikaisemmin oli uudisrakentamisen luvattu maa, nyt vähintäänkin puolet rakennustoiminnasta liittyy vanhojen ympäristöjen hoitoon, korjauksiin ja täydentämiseen.”
Helander on saanut tunnustuksena suunnittelu- ja kirjallisesta työstään muun muassa Eino Leino -palkinnon (1971), valtion tiedonjulkistamispalkinnon (1971), rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon (1983) sekä Pro Finlandia -mitalin (1998).
Tasavallan presidentti myöntää elinikäisen akateemikon arvonimen taideneuvoston esityksestä erittäin ansioituneelle taiteilijalle. Arvonimi myönnettiin tänään myös mestarikansanlaulaja, muusikko Hilja Grönforsille. Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti 11.
Lisätietoja:
Asko Takala, puheenjohtaja, Safa, puh. 040 718 6877
Alkuperäinen julkaisuaika 8.11.2024
