Budjettiriihen kunnianhimon taso jäi veropolitiikassa vajaaksi, sanoo Suomen Ekononomien pääekonomisti Elias Erämaja. Palkansaajien ostovoima kyllä kasvaa, mutta veropäätösten sijaan työttömyysvakuutusmaksujen alentumisen kautta. Hallitusohjelmassa palkansaajille luvattiin veronkevennyksiä, Erämaja huomauttaa.
– Työttömyysvakuutusmaksut eivät ole osa valtion budjettitaloutta, joten hallitus ottaa takapakkia hallitusohjelmassa palkansaajille luvatuista veronkevennyksistä. Aikuiskoulutustuen lakkautuessa rahojen tulee palautua takaisin palkansaajille ja työnantajille, tai vaihtoehtoisesti esittää tilalle korvaava malli. Nyt rahoilla tilkitään valtion alijäämää.
Työttömyysvakuutusmaksujen veivaamisessa on kyse siitä, että hallitus tekee hallitusohjelman vastaisesti ensi vuodelle työttömyysvakuutusmaksun 0,2 % alenemista vastaavan veronkiristyksen. Tämä toteutetaan alentamalla ansiotuloverotuksen indeksitarkastusta 145 miljoonalla eurolla.
Ansiotuloverotus näin ollen kiristyy, kun työtulovähennyksiä kasvatetaan vain 100 miljoonalla eurolla ja muut ansiotuloverotukseen tehtävät toimet ovat kokonaisuutena verotusta kiristäviä.
Budjettiriihen päätökset kunnianhimottomia, mutta kuitenkin pääsääntöisesti oikeasuuntaisia
Julkisen talouden haasteiden keskellä budjettiriihen päätökset ovat kuitenkin Erämajan mukaan oikeasuuntaisia. Hallitus pyrkii määrätietoisesti kääntämään julkisen talouden suunnan ja tekee samalla mittavia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen.
Erämajan mukaan veronkiristykset ovat sinänsä hyväksyttäviä toimia valtion talouden alijäämän ollessa sopeutustoimista huolimatta 11,5 miljardia euroa.
Ansiotuloverotuksen sijaan verotuloja olisi kuitenkin voitu kerryttää luopumalla polttoaineverotuksen 170 miljoonan euron kevennyksestä ja tekemällä valmisteveroihin indeksitarkastukset. Tämä olisi mahdollistanut hallitusohjelman mukaiset ansiotuloveronkevennykset täysimääräisesti ja etupainotteisesti.
– Valmisteverojen ja liikenteen verotulot putoavat joka tapauksessa ilman hallituksen erillisiä päätöksiä. Kevennysten sijaan olisikin ollut syytä pohtia miten verokertymän laskua voidaan tilkitä. Yksinkertaisinta olisi, jos jatkossa yksikköperusteisia verotasoja tarkistettaisiin kuluttajahintaindeksin tai ansiotasoindeksin kehityksen mukaisesti, Erämaja päättää.
Lisätietoja:
Elias Erämaja
Pääekonomisti
040-747 1854
elias.eramaja@ekonomit.fi
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 20.9.2023
