Julkista taloutta on kehysriihessä vahvistettava menosopeutuksen ohella myös verotoimin, mutta jo ennestään kireää palkkaverotusta ei tule kiristää, sanoo Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Kolmen miljardin lisätoimet ovat löydettävissä esimerkiksi
• kiristämällä kulutus- ja haittaveroja
• uudistamalla listaamattomien yritysten osinkoverotusta
• leikkaamalla yritystukia
• tehostamalla työeläkelaitosten salkunhoitokuluja
• leikkaamalla kotihoidon tukea.
Koulutuspanostuksista ei tule leikata, sillä se heikentäisi talouskasvun edellytyksiä.
– Mikäli listaamattomien yritysten osinkoverouudistus toteutetaan ja yritystukia leikataan 400-500 miljoonalla eurolla, olisi hallituksen mahdollista laskea yhteisöveroastetta 2 %-yksiköllä. Tämä olisi nopea keino vahvistaa talouden kilpailukykyä. Monet yritystuet vääristävät kilpailua ja ovat haitallisia pitkän aikavälin tuottavuuskehitykselle, joten leikkaukset ovat jo senkin vuoksi perusteltuja. Kotihoidon tuen leikkaaminen puolestaan tukisi etenkin naisten työllisyyttä ja urakehitystä.
Lisää verotuottoja olisi Erämajan mukaan löydettävissä arvonlisäverotuksen ohella esimerkiksi sitomalla valmisteverotus indeksiin, korottamalla alkoholi- ja tupakkaveroja sekä laajentamalla kiinteistöveropohjaa metsiin ja peltoihin.
Myös työeläkelaitosten salkunhoitokulujen tehostamisella olisi merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyyteen. Ulkopuolisille varainhoitajille maksetaan nykyisellään yli kaksi miljardia euroa palkkioita vuosittain, eli lähes prosentti kaikista eläkevaroista. Kulut ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2011. Jos kuluja saadaan karsittua nykyiseltä tasolta edes maltillisesti, on eläkevarallisuuteen kumuloituva vaikutus pitkässä juoksussa mittava.
– Valmisteverotuksen osalta veropohja rapautuu jatkuvasti, joten olisi luontevaa sitoa verotus seuraamaan inflaatiokehitystä. Veroeuroja kannattaa kerätä lisää sieltä, missä ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa talouden toimeliaisuudelle. Siksi arvonlisäverotuksen kiristäminen on ansiotuloverotuksen kiristämistä järkevämpää. Ensi sijassa sopeutustoimet tulisi kuitenkin tehdä menoja leikkaamalla, Erämaja päättää.
Koulutus erityissuojeluun
Julkista taloutta sopeuttaessa on erityisen tärkeää pitää huolta niistä rakennuspalikoista, joiden varaan Suomen tulevaisuutta rakennetaan, sanoo Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Lotta Leinonen.
Suomen ylpeys on vuosikaudet ollut laadukas koulutus ja korkea osaaminen. Jotta voimme säilyttää saman valtin jatkossakin, on koulutusta nyt suojeltava erityisesti. Suomi on luisunut koulutustasossa kauas muista verrokkimaista ja korkeakoulutettuja tarvittaisiin työmarkkinoille kipeästi.
– Eduskunta on sopinut vaalikaudet ylittävästä lisärahoituksesta tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Olisi ristiriitaista sahata juuret siltä puulta, jota yritetään kasvattaa. Sen sijaan koulutus tarvitsee vahvan maaperän eli vakaan ja ennakoitavan rahoituksen.
Koulutustason noston kannalta olennaisinta on huolehtia opiskelijoista ja siitä, että heillä on edellytykset valmistua. Opiskelijoiden kohdalla suurimmat huolet liittyvät usein toimeentuloon ja mielenterveyshaasteisiin.
Hallituksen leikkaukset asumistukeen vaikuttavat myös pienituloisimpiin opiskelijoihin. Aiemmat toimeentuloleikkaukset ovat osoittaneet, että opiskelijoiden opintoihin käyttämä aika vähenee, kun toimeentuloa täytyy paikkailla lisäämällä työntekoa.
– Koulutustason nostaminen ei onnistu, jos samaan aikaan leikataan opiskelijoiden toimeentulosta, Leinonen muistuttaa.
Lisätietoja:
Elias Erämaja
Pääekonomisti
040 747 1854
elias.eramaja@ekonomit.fi
Lotta Leinonen
Koulutuspolitiikan erityisasiantuntija
044 066 0384
lotta.leinonen@ekonomit.fi
