Tulokset ovat peräisin Suomen Ekonomien kyselystä, jossa selvitettiin jäsenten viimeisimmän työttömyysjakson pituutta vuosina 2020–2025. Kyselyyn vastasi 234 jäsentä huhtikuussa 2025.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot vahvistavat kyselyn tuloksia. Niiden mukaan kauppatieteellisen koulutuksen saaneista työttömistä työnhakijoista noin 40 prosenttia oli ollut työttömänä yli vuoden maaliskuussa 2025.
Vuoden kestänyt työttömyys täyttää pitkäaikaistyöttömän määritelmän.
Työttömyyden pitkittyminen on selvästi yleisempää yli 50-vuotiailla kuin sitä nuoremmilla. Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel on pettynyt, ettei puoliväliriihessä tartuttu konkareiden työllistymisvaikeuksiin topakammin, vaikka Valtioneuvoston julkaiseman tuoreen selvityksen mukaan yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemaan liittyi monia haasteita.
”Kaikki konkretia puuttui. Me esitimme irtisanomiseen liittyvän syrjintäolettaman säätämistä. Eli jos työnantaja irtisanoo yli 55-vuotiaan, sen pitää pystyä perustelemaan, ettei irtisanominen johdu iästä”, Salokannel kertoo.
Työttömyyden pitkittyminen on hankala yhtälö työttömyysturvaan tehtyjen leikkausten kanssa. Salokanteleen mukaan myös leikkausten ajoitus oli surkea epävarman taloustilanteen takia.
”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pitää kannustaa nopeaan työllistymiseen, mutta kahden kuukauden päästä tukea leikkaava ensimmäinen porras tulee liian nopeasti. Rekrytointiprosessit kestävät, mutta nyt myös työpaikat ovat kiven alla. On väärin rangaista aktiivisia työnhakijoita.”
Ekonomien jäsenkyselyssä lähes 80 prosenttia vastaajista kertoi halunneensa työllistyä mahdollisimman nopeasti. 45 prosentilla taloustilanne edellytti sitä.
”Ansiosidonnainen työttömyysturva ei ollut ekonomeille kannustinloukku ennen kiristyksiäkään. Ihmiset haluavat töihin.”
Suomen Ekonomien urapalveluiden johtaja Suvi Erikssonin mielestä tukien kiristäminen edellyttää työllistymistä tukevien palvelujen laadulta paljon.
”Työttömyyden kohdatessa henkilön pitää päästä hänelle sopivien palvelujen ja tuen piiriin nopeasti. Julkiset työvoimapalvelut eivät tällä hetkellä pysty tarjoamaan riittävää tukea korkeasti koulutetuille työnhakijoille, mutta esimerkiksi ammattiliitot voivat tässä auttaa.”
Ekonomien jäsenkyselyn mukaan liiton työllistymistä tukevia palveluja oli hyödyntänyt noin 55 % vastaajista. Eriksson harmittelee, että osa vastaajista ei ollut löytänyt palvelujen äärelle tai niitä oli käytetty vasta kuukausien päästä työttömäksi jäämisestä. Tilanne on toivottavasti muuttumassa.
Aiemmin työttömyyskassat eivät ole voineet välittää tietoa työttömäksi jääneistä liitolle. Jatkossa henkilö voi itse antaa luvan tietojensa siirtoon.
”Joka kolmas palvelun käyttäjä koki työttömyysjakson konkreettisesti lyhentyneen palvelujemme ansiosta. Siksi sujuva tiedonkulku työllistymistä tukevien toimijoiden välillä on nyt prioriteetti numero yksi. Sillä pystytään lyhentämään työttömyyden kestoa monen kohdalla”, Eriksson uskoo.
Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, kauppatieteilijöiden työllisyystilanne on edelleen varsin kohtuullinen. Kauppatieteilijöitä vakuuttavan KOKO-kassan mukaan ekonomien työttömyysprosentti oli maaliskuussa 3,5 %. Tämä tarkoittaa alle tuhatta kauppatieteilijää.
Lisätietoja
Riku Salokannel
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566
riku.salokannel@ekonomit.fi
Suvi Eriksson
Johtaja, urapalvelut
p. +358408488935
suvi.eriksson@ekonomit.fi
*****
Suomen Ekonomit lyhyesti
Suomen Ekonomit on kauppatieteilijöiden liitto. Jäseniä on lähes 60 000, ja olemme Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö.
Meitä kauppatieteilijöitä on matikkaneroista luoviin tyyppeihin ja pomoista asiantuntijoihin ja yrittäjiin. Olemme taloudentekijöitä: edustamme kestävän talous- ja bisnesosaamisen ydintä Suomessa.
_ _
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 13.5.2025 9.00
