Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämajan mukaan kehysriihen julkista taloutta vahvistavat toimet ovat oikeansuuntaisia, ja veronkorotusten sekä leikkausten suhde on perustellusti mitoitettu. Kokonaisveroaste ei kehysriihen päätöksillä nouse ja verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen ja haittoihin. Kolmen miljardin euron sopeutustavoitteeseen olisi kuitenkin ollut mahdollista päästä myös toista reittiä.
– Etenkään ansiotuloverotuksen kiristykselle ei löydy ymmärrystä, sillä Suomen veroprogressio on jo nyt maailman kärkitasoa. Pikemminkin pitäisi tavoitella tilannetta, jossa yhdenkään palkansaajan rajaveroaste ei ylitä 50 prosenttia. Solidaarisuusverolta haisevan toimen olisi voinut jättää tekemättä, sillä 60 miljoonan euron verokertymän olisi saanut kasaan esimerkiksi tupakka- ja alkoholiverotusta kiristämällä. Kehysriihessä näihin kohdistuneet kiristykset jäivät yllättävänkin maltillisiksi, Erämaja toteaa.
Myös yritystuet nauttivat Erämajan mukaan kehysriihessä perusteetonta erityissuojelua. Arvonlisäverotuksen kiristyksen olisi voinut jättää yhteen prosenttiyksikköön, mikäli yritystukia olisi leikattu noin 300 miljoonalla eurolla.
– Monet yritystuet ovat tehottomia tai jopa haitallisia pitkän aikavälin tuottavuuskehitykselle ja talouskasvulle. Näin mittavien sopeutustoimien ja veronkorotusten keskellä olisi perustellusti voinut odottaa myös yritystukien karsimista tiheällä kammalla. Siten näinkin suuri kertakorotus yleiseen arvonlisäverokantaan olisi voitu välttää, Erämaja päättää.
Opiskelijoiden kukkaron keveneminen huolestuttaa
Opiskelijoiden ylle ilmestyi tumma pilvi, kun Orpon hallitus päätti palauttaa opiskelijat yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään. Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Lotta Leinosen mukaan päätös hankaloittaa opiskelijoiden muutenkin tiukkaa taloustilannetta entisestään ja syventää nuorten ihmisten velkaantumista. Pahimmillaan leikkaus toimeentulosta voi olla jopa tuhansia euroja vuodessa.
– Huoli opiskelijoiden jo valmiiksi heikosta taloudellisesta tilanteesta on varmasti kantautunut ministerien korviin. Päätös heikentää tilannetta entisestään on hallaa nuorten tulevaisuudenuskolle. Aiemmat toimeentuloleikkaukset ovat osoittaneet, että niiden seurauksena opiskeluun käytettävä aika vähenee ja mielenterveyshaasteet lisääntyvät, Leinonen muistuttaa.
Hyvä uutinen sen sijaan on, että Orpon hallitus säilytti mittavat panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan keskellä tiukkaa taloustilannetta. Hallitus pysyi myös päätöksessään suunnata lisäpanostuksia perusopetukseen.
Korkeakoulutuksen perusrahoituksen vahvistaminen olisi kuitenkin sopinut hyvin osaksi kehysriihessä valmisteltua kasvupakettia, joten osaajapulan ratkaisut jäivät siltä osin uupumaan.
– Hallitus päätti lukuisista kasvuun tähtäävistä toimista, mutta korkeakoulutus ei mahtunut tälle listalle. Osaajapula ei ratkea eikä koulutustaso nouse, jos siihen ei anneta lisää resursseja – varsinkin kun samaan aikaan leikataan opiskelijoiden toimeentulosta, Leinonen jyrähtää.
Lisätietoja:
Elias Erämaja
Pääekonomisti
040-747 1854
elias.eramaja@ekonomit.fi
Lotta Leinonen
Koulutuspolitiikan erityisasiantuntija
044-066 0384
lotta.leinonen@ekonomit.fi
