Esityksellä ehdotetaan Kanta-palveluihin kuuluvan reseptikeskuksen tietosisällön laajentamista siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemät potilaan lääkehoidon arvioinnin tarkistusmerkinnät, lääkehoidon huomiomerkinnät, potilaan itsehoitovalmisteen käyttöä ja potilaan laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät sekä lääkesopimuksen (nykyisin apteekkisopimus) tiedot voitaisiin tallentaa reseptikeskukseen, josta ne siirtyisivät valtakunnalliselle Kanta-lääkityslistalle näkymään osana potilaan lääkitys- ja muuta lääkehoitoa koskevia tietoja.
Farmasialiitto pitää esitystä kannatettavana. Ehdotettujen muutosten keskeinen hyöty on, että kaikki potilaan lääkehoitoprosessiin osallistuvat saavat käyttöönsä lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavat tiedot, ajantasaisina ja samansisältöisinä.
”Jatkossa myös apteekkien farmaseuttinen henkilöstö voi kirjata lääkehoidosta tekemiään havaintoja tiedoksi muille lääkehoitoon osallistuville ammattilaisille. Suurin hyötyjähän tässä on lääkkeenkäyttäjä, jonka tukena pystymme jatkossa toimimaan entistä vahvemmin”, iloitsee Farmasialiiton farmaseuttinen asiantuntija Crista Kirvesoja.
Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on lisätä apteekkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Esitys tukee tätä tavoitetta tunnistamalla ja tunnustamalla apteekkien farmaseuttisen henkilöstön roolin osana potilaan lääkehoitoketjua. Esityksen kuvaamat muutokset luovat hyvän pohjan moniammatillisen yhteistyön ja lääkehoitoon liittyvien työtehtävien kehittämiselle.
Tuoreen lääkeneuvontaselvityksen mukaan lääkehoidon seurannan katsotaan olevan osa apteekkien lakisääteistä lääkeneuvontaa. Lääkehoidon seurannan vaatimat laajemmat tiedonsaantitarpeet, kuten lääkehoidon tavoitteet, kliinisten mittausten ja laboratoriokokeiden tulokset, tulee Farmasialiiton mukaan priorisoida Kanta-lääkityslistan jatkokehitystyössä, jotta seurantaa pystytään apteekeissa toteuttamaan.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lääkelain mukaista hoitavan lääkärin ja potilaan välistä apteekkisopimusta, jolla potilas sitoutuu hankkimaan sopimuksessa sovitut, yleensä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet tai huumausainelääkkeet, yhdestä apteekista. Jatkossa sopimus olisi terveydenhuollon yksikön ja potilaan välinen sopimus eikä toimittaminen olisi sidottu yhteen apteekkiin. Samalla sopimuksen nimi ehdotetaan muutettavaksi lääkesopimukseksi. Sopimuksen tiedonhallintapalvelun ylläpitovastuu ehdotetaan siirrettäväksi Suomen Apteekkariliitolta osaksi valtakunnallisia Kanta-palveluja.
Lääkesopimuksen hallinnan siirto Kanta-palveluihin sujuvoittaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti apteekkityötä ja muutokset helpottavat lääkkeenkäyttäjän asiointia. Siirto myös tukee tavoitetta yhtenäisestä lääketiedon kokoavasta kansallisesta tiedostosta.
”Muutos, jossa toimintamallin perustana on lääkkeen määräämisen ohjaaminen tai rajoittaminen, eikä toimittamisen rajoittaminen, on kannatettava. Vastuu lääkehoidosta on lääkärillä ja apteekin tehtävänä on ensisijaisesti toimittaa lääkärin tarpeelliseksi arvioimat lääkkeet asiakkaalle. Lääkesopimuksen tarkoituksena on varmistaa turvallinen lääkehoito, eikä hankaloittaa lääkkeenkäyttäjän asiointia ja asemaa. Nimenmuutos vastaa ehdotettuja muutoksia”, Crista Kirvesoja toteaa.
Farmasialiitto pitää kuitenkin lääke- ja lääkitysturvallisuuden huomioon ottaen perusteltuna, että tilanteissa, joissa lääkkeen myyntipakkauksen jakaminen pienempiin toimituseriin on lääkehoidon toteuttamisen kannalta välttämätöntä, lääkkeen toimittaminen tulee olla rajattu sopimuksessa nimettyyn apteekkiin.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia siten, että sosiaalihuollon palvelunantajien tiedonsaantioikeus reseptikeskuksesta käsittäisi myös valtakunnallisen lääkityslistan tiedot. Sosiaalihuollon palvelunantajille säädettäisiin myös velvollisuus liittyä reseptikeskukseen laissa säädetyssä määräajassa.
Lääkehoitoprosessi on moniammatillinen toimintaketju ja kaikilla lääkehoitoprosessiin osallistuvilla tahoilla tulee olla pääsy lääkitystietoon aina lääkkeen määrääjästä lääkehoidon toteuttajaan asti.
”Ehdotetulla tiedonsaantioikeudella parannetaan edelleen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lapsien, vammaisten ja vanhusten, asemaa sekä lääkitysturvallisuutta”, kiteyttää Kirvesoja.
Esityksestä löytyy vielä muitakin lääkitysturvallisuutta ja lääkkeenkäyttäjiä sekä lääkehoidon työtehtävissä toimivien ammattilaisten arkea helpottavia kannatettavia ehdotuksia, kuten potilaskohtaisen erityisluvan vaativien lääkkeiden määräämisen muuttaminen sähköiseksi ja lääkejatkumokohtaiseksi menettelyksi sekä laitoshoidon tilannetta koskevien tietojen tallentaminen reseptikeskukseen.
Luonnokset hallituksen esityksestä löytyvät tästä linkistä.
Koko lausunto on luettavissa tästä linkistä.
Lisätietoja
Crista Kirvesoja, farmaseuttinen asiantuntija, Suomen Farmasialiitto
crista.kirvesoja@farmasialiitto.fi
+358 50 3577 905
Suomen Farmasialiitto on farmasian alan ammattilaisten taloudellinen ja ammatillinen edunvalvoja jo yli sadan vuoden kokemuksella. Jäseniä Farmasialiitossa on noin 7 600. He ovat proviisoreja, farmaseutteja, lääkealan erityiskoulutettuja ja farmasian alan opiskelijoita. Farmasialiitto on Akavan jäsenliitto.
_ _
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 14.8.2025