– Suun ja hampaiden tulehdukset ovat väestössä hyvin yleisiä. Suun krooniset infektiot ovat yhteydessä myös moniin kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja syöpiin. Suun terveydenhuolto on osa monien sairauksien hoitoketjua, painottaa Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa. Hammaslääkärien asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
Hammaslääkäreitä on tällä hetkellä työelämässä noin 4500, kun mukaan lasketaan myös työtä tekevät eläkeikäiset.
– Hammaslääkäreistä 51 prosenttia työskentelee päätoimessa hyvinvointialueiden terveyskeskuksissa ja 39 prosenttia yksityisellä sektorilla. Loput työskentelevät esimerkiksi sairaaloissa, YTHS:llä, yliopistoissa, valtiolla ja järjestöissä. Sivutöitä tehdään useimmiten yksityisellä sektorilla, sanoo Virtomaa.
Erikoishammaslääkäreitä on ammattikunnasta noin 15 prosenttia. He työskentelevät pääasiassa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, yliopistoissa ja yksityissektorilla.
– Erikoishammaslääkäritasoiseen hoitoon pääsyssä on suuria alueellisia eroja. Monin paikoin erikoishammaslääkärimäärät ovat riittämättömät, Virtomaa kertoo.
Suun terveydenhuollossa julkinen ja yksityinen täydentävät toisiaan
Aikuisväestöstä noin miljoona käy hoidossa terveyskeskuksissa ja noin miljoona yksityisvastaanotoilla. Lisäksi alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria hoidetaan julkisella sektorilla.
– Suun terveydenhuollossa julkiset ja yksityiset palvelut muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Terveyskeskusten resursseja ei alun perin ole mitoitettu koko väestön hoitoon, vaan aikuispotilaista noin puolet hoidetaan terveyskeskuksissa ja puolet yksityisvastaanotoilla. Siksi myös Kela-korvauksilla on ollut hammashoidossa erityisen iso merkitys, Virtomaa taustoittaa.
Hyvinvointialueet ovat päättäneet 2023 lähtien, miten asukkaiden suunterveyspalvelut järjestetään. Alueet voivat tuottaa palveluita itse tai hankkia niitä yksityisiltä tuottajilta.
– Avainkysymys on, miten tarvittavat palvelut saadaan turvattua kaikkialla Suomessa. Alueilla tarvitaan sekä uusia ratkaisuja, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä että lisää resursseja. Hyvä suunterveys on osa kansanterveyttä, ennaltaehkäisyä ja syrjäytymisen torjuntaa, muistuttaa Virtomaa.
Moniammatillista tiimityötä
Hammaslääkärikoulutuksen aloittaa nyt noin 195 uutta opiskelijaa vuosittain. Hammaslääketiedettä voi opiskella neljässä yliopistossa: Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa (Itä-Suomen yliopisto).
Hammaslääkärien koulutusmääriä ei ole Hammaslääkäriliiton mukaan tarve lisätä, sillä valmistuvien määrät kääntyvät nousuun jo 2020-luvun lopulla. Lukumäärän perusteella hammaslääkäreitä pitäisi olla riittävästi. Alan ikärakenne painottuu toisaalta ruuhkavuosia eläviin alle 40-vuotiaisiin ja toisaalta yli 60-vuotiaisiin. Hammaslääkäreistä on naisia noin 70 prosenttia ja keski-ikä on 47,5 vuotta.
Suun terveydenhuollossa palvelut tuotetaan moniammatillisesti tiimityönä. Hammaslääkäri ja hammashoitaja työskentelevät työparina.
– Erikoishammaslääkärit, hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat ovat osa potilaan hoitoketjua, ja kaikilla on siinä omat tehtävänsä, Virtomaa kertoo.
Hyvä suun terveys koostuu yksilön vastuusta ja suunsa huolellisesta omahoitamisesta, säännöllisistä tutkimuksista ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Kun suun tulehdukset havaitaan ajoissa, vältytään vakavilta infektioilta ja komplikaatioilta.
Yhteyshenkilöt
Henna Virtomaa
Toiminnanjohtaja
Suomen Hammaslääkäriliitto
Puh: 09 6220 2535
henna.virtomaa@hammaslaakariliitto.fi
***
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 24.1.2024 13.14
