Koronatilanne on kasvattanut hoitojonoja lähes kaikissa terveyskeskuksissa. Kyselyyn vastanneista johtavista hammaslääkäreistä 32 prosenttia kuvailee hoitojonojen kasvaneen merkittävästi ja 54 prosenttia jonkin verran. Vastanneista 14 prosenttia kertoo, että hoitojonot eivät ole kasvaneet.
Yli puolet terveyskeskuksista on joutunut etsimään säästöjä suun terveydenhuollosta. Säästöpaineita on yhtä lailla pienemmissä ja suuremmissa terveyskeskuksissa. Konkreettisista säästöpäätöksistä raportoi joka neljäs kyselyyn vastannut johtava hammaslääkäri.
Toisaalta osassa kuntia koronatilanne on voinut tuoda väestön suunterveyteen liittyvän hoidontarpeen myös entistä paremmin näkyviin. Kaikkialla maassa tilanne ei ole yhtä hälyttävä, sillä 45 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että säästöjen tarve ei ole ollut vielä esillä.
Esillä lomautuksia ja leikkauksia palveluista
Yleisimpiä kuntien esittämiä säästökeinoja ovat vastaajien mukaan henkilöstön lomauttaminen tai jopa irtisanominen, hoitoloiden vähentäminen ja palveluiden keskittäminen isoihin yksiköihin sekä ostopalveluiden leikkaaminen. Näissä vastauksissa kyse on ehdotetuista säästökeinoista, joista ei ole vielä tehty päätöksiä.
Esimerkkejä jo tehdyistä suun terveydenhuollon säästöistä ovat puolestaan sijaisten käytön vähentäminen, hankintojen jäädyttäminen ja se, että kertyneitä hoitojonoja ei ole enää varaa purkaa lisätöinä.
Kysely tuo esiin myös hammaslääkärien epätoivon ja uupumisen, kun potilaita ei säästöpaineiden ja resurssipulan vuoksi voi aina hoitaa niin hyvin kuin muuten olisi mahdollista. ”Kysymys on, kauanko jaksamme. Jonojen takia pitäisi jatkuvasti ottaa uusia potilaita sisään, mikä tarkoittaa, että hoidossa olevien potilaiden hoito ei tule valmiiksi.” (Lainaus kyselyn avovastauksista.)
Hammaslääkäriliitto vaatii toimia palveluiden turvaamiseksi
Hammaslääkäriliiton mukaan tilanne suun terveydenhuollossa alkaa monessa kunnassa olla kestämätön.
– Väestön suun terveydenhuollon resurssit ovat olleet liian niukat jo pitkään, ja nyt koronaepidemia on monessa kunnassa vaikeuttanut tilannetta entisestään. Terveydenhuoltolaki kuitenkin velvoittaa kuntia järjestämään asukkailleen kaikki tarpeelliset suun terveydenhuollon palvelut, korostaa Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.
Yhtenä pikaisena ratkaisuna liitto on ehdottanut Kela-korvauksien korottamista ainakin määräaikaisesti, jolloin osa potilaista saisi mahdollisuuden hakeutua hoitoon yksityiselle puolelle.
– Ilman nopeita toimia tilanne väestön suunterveydessä uhkaa heikentyä, sillä hoitamattomina suun sairaudet pääsevät etenemään. Myös sosioekonomiset terveyserot tulevat repeämään yhä suuremmiksi, Virtomaa muistuttaa
Hammaslääkäriliitto painottaa, että suun terveydenhuolto on peruspalvelu, jonka yhdenvertaisesta saatavuudesta yhteiskunnan tulee vastata. Suun sairaudet heikentävät monin tavoin terveyttä, elämänlaatua ja työkykyä. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen oikeus terveeseen suuhun varallisuuteen, elämäntilanteeseen tai asuinpaikkaan katsomatta.
Hammaslääkärilehden 26.10.–2.11.2020 kyselyyn vastasi 73 johtavaa hammaslääkäriä. Kysely lähetettiin kaikkiin 113 terveyskeskukseen, joissa annetaan myös suun terveydenhuollon palveluja. Vastausprosentti oli 64,5. Linkki Hammaslääkärilehden uutiseen kyselyn tuloksista 12.11.
Lisätietoja:
Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa, p. 09 6220 2535 (puhelu kääntyy matkapuhelimeen), henna.virtomaa@hammaslaakariliitto.fi
Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki (kyselyn toteutuksesta), p. 0400 971 658, jaakko.koivumaki@hammaslaakariliitto.fi
Suomen Hammaslääkäriliitto on hammaslääkärien ja alan opiskelijoiden akavalainen asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö, johon kuluu noin 7400 jäsentä eli yli 90 prosenttia ammattikunnasta. Hammaslääkäriliitto on mukana kehittämässä suun terveydenhuoltoa ja edistämässä suomalaisten suunterveyttä. Liiton tehtävänä on myös vaalia hammaslääkärien eettisiä arvoja ja edistää ammattikunnan eettistä keskustelua.
