SPJL:n jäsenkyselystä selviää, että työpaikoilla voidaan huonommin. Yhteensä 58 % vastaajista kertoo, että työviihtyvyys on heikentynyt. Tärkeimpänä syynä on liian vähäinen henkilöstömäärä suhteessa työmäärään.
Kiireessä laatu heikkenee – kärsijänä kansalainen
Tekijöitä on koko ajan vähemmän samalla kun työmäärä ja työn vaatimukset kasvavat. ”Työkuorma on musertava”, kuten eräs vastaaja kuvailee.
Resurssien ja ajanpuutteen takia moni kokee riittämättömyyden tunnetta. Vastauksista käy ilmi, että työmoraali on koetuksella. Yli puolet kaikista vastaajista kokee turhautumisen tunnetta säännöllisesti.
“Haluaisi tehdä enemmän ja paremmin, mutta ei ehdi,” moni vastaaja kuvailee.
– Kiireessä laatu kärsii ja töitä joudutaan priorisoimaan rankalla kädellä. Poliisin tutkinnassa juttuja keskeytetään ja kentällä poliisi hoitaa yhä useammat hälytystehtävän puhelimitse, silloinkin, kun paikalle pitäisi mennä. Kärsijänä tässä on kansalainen, Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kiteyttää.
Turhautumista aiheuttaa lisäksi se, ettei palkkaus ole noussut, vaikka tehtävämäärät ja tehtävien vaativuus ovat lisääntyneet.
Lisäksi moni vastaaja kertoo tuntevansa, ettei työnantaja pidä huolta työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, eikä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ole. “Henkilöstöä kuullaan, muttei kuunnella.”
Kaikista vastaajista lähes puolet harkitsee alanvaihtoa, 14 % jatkuvasti ja 34 % toisinaan. Alanvaihtoa harkitsevien määrä kertoo kuormituksesta.
– Nämä ovat todella huolestuttavia signaaleja kentältä. Koko sisäisen turvallisuuden ketju, poliisi, hätäkeskuslaitos ja oikeushallinto, pitää säilyttää toimintakykyisenä, Rinne korostaa.
Lisääntyvä väkivalta kentällä uhkaa työturvallisuutta
Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on ollut kovassa murroksessa. Valvonnassa työskentelevistä poliiseista 69 % on kokenut fyysistä väkivaltaa työssään viimeisen kahden vuoden aikana. Yli puolet kertoo, että työturvallisuus on heikentynyt.
Vastauksista käy ilmi, että asiakkaat ovat entistä aggressiivisempia, kunnioitus poliisia kohtaan on heikentynyt ja vastassa on yhä useammin puukkoa, astaloita ja aseita. Väkivalta on moninaista.
”On yritetty potkia, sylkeä, uhattu perheen tappamisella ja kotiosoitteen selvittämisellä yms.,” eräs vastaaja kuvailee.
Poliiseista yli puolet näkee jengirikollisuuden lisääntyneen omalla alueellaan. Kansainvälinen ja rajat ylittävä rikollisuus lisääntyy, mutta viitteitä on myös nuorten jengeistä.
”Alueellinen epätasapaino lisää erityisesti nuorten osalta tarvetta muodostaa pieniä jengejä. Suurin osa todellisesta ”jengiväkivallasta” ei tule poliisin tietoon, näitä ovat esim. järjestäytynyt rikollisuus eri ammattialoilla.”
7500 poliisia ei riitä
Hallitusohjelmaan kirjattu poliisien määrän lisäys 7500:ään poliisiin ei riitä takaamaan suomalaisten turvallisuutta, näin on vastannut lähes 80 prosenttia vastaajista, poliiseista 85 prosenttia.
Moni vastaaja nostaa esille Ruotsin tilanteen. Länsinaapurissa kasvatetaan nyt poliisien määrää tuhansilla ja palveluksesta jo lähteneitä houkutellaan takaisin. Suomessa tämä kehitys ja sen tuomat kustannukset voitaisiin vielä välttää, vastaajat huomauttavat.
–Meidän viestimme on selvä. Kentän hätä on otettava tosissaan. Äärirajoilla kukaan ei jaksa tehdä hyvää tulosta, Rinne kiteyttää.
SPJL:n jäsenkyselyn tuloksia julkaistaan keskiviikkona 26. helmikuuta.
Kyselyn tiedot
- Kysely lähetettiin kaikille SPJL:n jäsenille marraskuussa 2019.
- Kyselyn teemat käsittelivät työhyvinvointia ja toimintaympäristön muutosta.
- Kyselyyn vastasi 3401, vastausprosentti oli 34.
- Vastaajista miehiä on 61 % ja naisia 39 %.
- Vastaajista 82 % työskentelee poliisin hallinnonalalla, 13 % oikeusministeriön, 2 % Hätäkeskuslaitoksessa, alle 1 % Suojelupoliisissa ja 2 % muualla, esimerkiksi Maahanmuuttovirastossa.
- Kaikista vastaajista 93 % on vakituisessa palvelussuhteessa ja 7 % määräaikaisessa.
- Esimiesasemassa toimii 24 % vastaajista.
Lisätiedot:
Jonne Rinne
puheenjohtaja
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto
050 933 8795
