Hallitus päätti 16.4.2024 päättyneissä kehysriihineuvotteluissa, että perustason terveydenhuollon hoitotakuu heikkenee. Tällä hetkellä hoitoa on tarjottava 14 vuorokauden kuluessa, mutta hallituksen päätöksellä odotusaika saa olla jopa kolme kuukautta. Tämä on mielenterveyspalveluille merkittävä heikennys. Aiemmin hallitus on korostanut sosiaali- ja terveyspalveluissa painopisteen siirtämistä perustason palveluihin, mutta kehysriihen päätökset vievät täysin päinvastaiseen suuntaan ja paine erikoissairaanhoidossa tulee kasvamaan.
– Hyvinvointialueiden rahoitustilanne on tällä hetkellä erittäin vaikea ja kehysriihen päätökset vaikeuttavat tätä entisestään. Päätökset eivät lisää luottamusta siihen, että perusterveydenhuollon vahvistaminen onnistuu mielenterveyspalvelujen osalta, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen
– Mielenterveyden ongelmien hoidossa kolme kuukautta on todella pitkä aika. Ongelmat eivät valitettavasti odottelemalla yleensä helpotu, vaan monimutkaistuvat, harmittelee Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov – Tilanne kolmen kuukauden päästä voikin olla se, että perustasolla ei enää pystytä riitävää tukea tarjoamaan, vaan apua joutuu jonottamaan jo nyt kuormittuneesta erikoissairaanhoidosta. Tämä tulee lisäämään paitsi kustannuksia myös inhimillistä kärsimystä.
Leikkaus hoitotakuusta voi vaikuttaa merkittävästi myös hallitusohjelmaan kirjattuun lasten ja nuorten terapiatakuun toimivuuteen. Mikäli terapiatakuu sisältäisi ainoastaan hoidon, mutta ei hoidon tarpeen arviointia, voi viive arviointiin pääsyssä vesittää takuun keskeisen tavoitteen hoidon nopeasta aloittamisesta. Hoitotakuun heikentäminen haastaa myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattietiikkaa ja siten heikentää osaltaan terveydenhoitoalan pitovoimaa mielenterveyspalveluissa. Hoitotakuun heikennys on omiaan lisäämään myös mielenterveyspalvelujen alueellista eriarvoisuutta, joka jo nykyisellään on merkittävä.
Pientä lisärahoitusta lasten ja nuorten hyvinvoinnille tuo kuitenkin kehysriihessä päätetty viiden miljoonan lisärahoitus, joka kohdistetaan mm. mielenterveyden chat-palveluihin. Psykologiliitto pitää tärkeänä, että järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat mahdollisimman monen saatavilla ja pitää järjestöihin kohdistuvia leikkauksia varsin lyhytnäköisinä. Järjestöillä on tärkeä tehtävä julkisten palveluiden täydentäjänä. Mielenterveystyöhön liittyvän rahoituksen tulee olla yhteistyöhön kannustavaa ja turvata toiminnan pitkäjänteisyys.
Opiskeluhuollon psykologipalveluista selvitys nopeasti
Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluista jo hallitusohjelmaan kirjattu selvitys pääteettiin kehysriihessä tehdä suunniteltua nopeammassa aikataulussa ennen syksyn budjettiriihtä. Psykologiliitto kannattaa asian huolellista selvittämistä ja kiittää sitä, että selvitykseen sisältyy myös muiden opiskeluhuollon palveluja vahvistavien keinojen tarkastelu. Psykologiliitto on jo ehdottanut keinoja, joilla opiskeluhuoltoa voitaisiin vahvistaa tehokkaammin ja nopeammin kuin tekemällä jälleen hallinnollinen muutos.
Kehysriihessä päätettiin myös viiden miljoonan euron kertapanostuksesta koulukiusaamisen ehkäisyyn. Psykologiliitto kannattaa lämpimästi koulukiusaamiseen puuttumista, mutta kehottaa pohtimaan tarkasti, millä toimenpiteillä on aitoa vaikutusta.
– Koulukiusaamiseen ei ole kertaluontoisia ratkaisuja, painottaa Lipsanen – Mielenterveyden tukeminen ja koulukiusaamisen ehkäisy on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, jota ei voi toteuttaa kertaluontoisena hankkeena, vaan vaaditaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä.
Taloudellinen tilanne vaikuttaa mielenterveyteen
Heikennykset toimeentuloon ja ostovoimaan eri ihmisryhmillä luovat epävarmuutta, varsinkin kun samaan aikaan työelämänlainsäädäntöä ollaan merkittävästi muuttamassa ja useat jo suunnitellut ja toteutuneet leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvaan. Tämä vaikuttaa vääjäämättä myös mielenterveyteen ja lyhyen tähtäimen säästö voi tulevaisuudessa pikemminkin lisätä kustannuksia. Psykologiliitto kiinnittää erityisesti huomiota opiskelijoiden jaksamiseen tilanteessa, jossa heihin kohdistuu toistuvia leikkauksia.
Verokantojen muutokset kohdistuvat osittain myös psykologiyrittäjiin, erityisesti täydennyskoulutuksen ja työnohjauspalvelujen tarjoajiin. Osa veronkorotuksista päätyy myös yhteiskunnan maksettavaksi, kun esimerkiksi hyvinvointialueet ostavat näitä palveluja.
Psykologiliitto harmittelee koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Pienetkin korotukset T&K-rahoitukseen ovat sen sijaan tarpeellisia ja tervetulleita. Erityisen huolissaan psykologiliitto on siitä, että aikuiskoulutustukeen ei ole luotu uutta mallia ja muistuttaa, että sote-alalla toiminta on moniammatillista ja eri ammattiryhmillä koulutustarpeet ovat erilaisia. Varsinkin psykologia ja koko mielenterveyden ala kehittyvät jatkuvasti ja nopeasti, joten kouluttautumisen uran aikana on oltava jatkossakin aidosti mahdollista.
Yhteyshenkilöt:
Jari Lipsanen
Puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
Puh: 045 720 1097
jari.lipsanen@psyli.fi
Vera Gergov
Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö
Suomen Psykologiliitto ry
Puh: 040 809 8028
vera.gergov@psyli.fi
