Suomen Psykologiliitto: Lasten ja nuorten terapiatakuu jättäisi suuren osan avun tarvitsijoista ulkopuolelle

Esitys lasten ja nuorten terapiatakuuksi jättäisi nykyisessä muodossaan suurimman osan mielenterveyden ongelmista kärsivistä lapsista ja nuorista ilman heidän tilanteeseensa sopivaa hoitoa ja tukea. Hallituksen esittämän lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteena on turvata yhdenvertainen pääsy perustasolla mielenterveyden hoitoon, mitä Suomen Psykologiliitto vahvasti kannattaa. Valitettavaa on, että esitetty lasten ja nuorten terapiatakuun toteutustapa ei vastaa näihin tavoitteisiin.

6.6.2024

Erilaisista mielenterveysongelmista kärsivien lasten ja nuorten tulee olla yhdenvertaisessa asemassa, joten takuun tulee olla yksittäisiä menetelmiä laajempi kokonaisuus, Psykologiliitto toteaa lausunnossaan esityksestä. Terapiatakuu ei voi perustua vain tiettyihin yksittäisiin menetelmiin, sillä se jättäisi takuun ulkopuolelle kaikki ne lapset ja nuoret, joille valitut menetelmät eivät sovi, mikä tarkoittaisi esitettyjen laskelmien mukaan valtaosaa hoidon tarpeessa olevista nuorista.

Hoidon vaikuttavuusnäyttöä arvioitava perusteellisesti

Psykologiliitto on esityksen kanssa samaa mieltä siitä, että mielenterveyden haasteiden hoidon tulee perustua vaikuttavaksi osoitettuihin tuki- ja hoitomuotoihin. Vaikuttavuusnäyttöä arvioitaessa täytyy kuitenkin arvioida hoitojen vaikuttavuutta suhteessa jo käytössä oleviin interventioihin, ei ainoastaan tilanteeseen, jossa hoitoa ei saisi ollenkaan. Arkielämässä ongelmat harvoin myöskään ovat niin yksiulotteisia kuin kontrolloiduissa koeasetelmissa. Hoitomenetelmän valinnan tulee tästä syystä myös lievemmissä häiriöissä perustua ammattilaisen kokonaisvaltaiseen tarvearvioon. Psykologiliitto myös huomauttaa, että nykyisten Käypä hoito -suositusten mukaisia hoitomuotoja on huomattavasti esitysluonnoksen kustannuslaskelmissa esitettyjä enemmän, eikä palveluvalikoimaa ole tarkoituksenmukaista lähteä kaventamaan. Esitys ei nykymuodossaan kannusta hyvinvointialueita ottamaan käyttöön mahdollisimman laajasti vaikuttaviksi osoitettuja interventioita ja tarjoamaan niitä kaikille hoidon tarpeessa oleville lapsille ja nuorille.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii Psykologiliiton mukaan kuitenkin myös kansallista yhteistyötä ja koordinaatiota, jotta lapsen tai nuoren saama hoito ei vaihtele sen mukaan, millä alueella hän asuu. Terapiatakuun enimmäisaikojen sekä eri hoitojen käyttöä ja vaikuttavuutta on seurattava valtakunnallisesti. Hoitoja tulee myös kehittää vastaamaan entistä paremmin lasten ja nuorten tarpeisiin.

Ammattilaisten olemassa oleva osaaminen tulisi hyödyntää

Psykologiliitto kiittää esityksessä sitä, että lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa huomioidaan koko perustason sote-palvelukenttä: opiskeluhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perusterveydenhuolto, YTHS sekä sosiaalihuollon palvelut, kuten kasvatus- ja perheneuvonta. Samoin Psykologiliitosta on tärkeää, ettei esityksellä muuteta sosiaali- ja terveydenhuollon välistä tai terveydenhuollon sisäistä työnjakoa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisemisessä tai hoidossa. Esimerkiksi opiskeluhuollon ensisijainen tehtävä jatkossakin tulee olla ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen työ.

Uusien menetelmien käyttöönoton tarvetta arvioitaessa tulisi ensin selvittää, että mitä menetelmiä kentällä toimivat ammattilaiset tällä hetkellä käyttävät, ja kuinka vaikuttavia tuloksia niillä saadaan.

Takuun piiriin kuuluvien menetelmien rajaaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että ammattilaisilta rajattaisiin mahdollisuuksia ohjata tai tarjota itse lapselle ja nuorelle tarpeen mukaista, vaikuttavaksi osoitettua, ja suositusten mukaista hoitoa. Tämä lisää ammattilaisten työssään kokemaa eettistä stressiä, kun he eivät voi auttaa lasta tai nuorta osaamisensa mukaisesti. Koko palveluvalikkoa ei ole syytä lähteä uudistamaan, vaan tulisi uudistaa vähemmän vaikuttavia toimintamalleja ja pyrkiä säilyttämään niitä palveluita, joilla jo nyt saadaan hyviä tuloksia.

Psykologiliitto muistuttaa lopuksi, että hoitoon liittyvällä takuulla ei korjata koko mielenterveyskentän ongelmia, eikä ratkaista lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvun taustalla olevia syitä. Korjaavien palveluiden saatavuuden parantamisen ohella keskeistä olisi myös puuttua mielenterveysongelmien juurisyihin, vahvistaa ennaltaehkäisyä sekä perheiden ja vanhemmuuden tukea.

 

Yhteyshenkilöt

Jari Lipsanen

Puheenjohtaja

Suomen Psykologiliitto ry

Puh: 045 720 1097

jari.lipsanen@psyli.fi

 

Vera Gergov

Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

Suomen Psykologiliitto ry

Puh: 040 809 8028

vera.gergov@psyli.fi