Kokouksessaan liittovaltuusto kävi keskustelua siitä, millainen on psykologin rooli niin osana terveydenhuoltoa kuin laajasti muilla sektoreilla ja yhteiskunnassa. Liittovaltuusto korosti, että edelleen jatkuvan mielenterveyskriisin, työllisyyshaasteiden ja talouden vaikean tilanteen ristipaineessa on ensiarvoisen tärkeää hyödyntää psykologien osaamista vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla.
– Keskustelu on suunnattava sen miettimiseen, missä psykologien osaaminen tulee tarkoituksenmukaisimmalla tavalla hyödynnettyä koko yhteiskunnan kannalta, painottaa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Lasten ja nuorten terapiatakuu korostaa eri ammattiryhmien rooleja
Lasten ja nuorten terapiatakuun valmistelu ja voimaantulo on alleviivannut tarvetta tarkastella psykologien roolia mielenterveyden edistämisessä. Nykymuodossaan takuu nojaa vahvasti oirekeskeisiin strukturoituihin menetelmiin, joiden läpivientiä on koulutettu laajalle joukolle sote-alan ammattilaisia.
Liittovaltuusto kävikin kriittistä keskustelua siitä, miltä lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttaminen käytännössä hyvinvointialueilla näyttää mielenterveyden erityisasiantuntijoiden silmin tarkasteltuna. Suurin haaste on se, että terapiatakuun mukaiset menetelmät soveltuvat vain hyvin rajatulle joukolle lapsia ja nuoria. Psykologien asiantuntemusta tarvitaankin erityisesti arvioimaan lasten ja nuorten hoidon tarvetta, oikeaa hoitomuotoa sekä tukemaan ja hoitamaan moninaisesti oireilevien tai haastavissa kasvu- ja elinolosuhteissa elävien lasten ja nuorten tilanteita, joihin terapiatakuun kattamat menetelmät eivät sovellu tai riitä.
– Asiantunteva tuen tarpeen arviointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta mielenterveyden hoito voi olla vaikuttavaa. Ihmisen kokonaistilanteen hahmottaminen ja kullekin yksilölle hänen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaan hoitoon ohjaaminen on psykologin ammattitaidon ydintä, korostaa Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.
Psykologin rooli on erilainen muissa Pohjoismaissa
Vertailu muihin Pohjoismaihin paljastaa, että psykologeilla on lähimaissa osittain erilaisia rooleja. Tanskassa psykologien roolia on kasvatettu erityisesti perustason palveluissa. Ruotsissa psykoterapian perustason pätevyyttä käyttävät automaattisesti perustutkinnon suorittaneet psykologit ja erikoispsykologeille on palvelujärjestelmässä omat työtehtävänsä. Norjassa erikoispsykologit voivat myös johtaa mielenterveysyksiköitä.
Suomessakin on valmistelussa uudistus psykoterapeuttikoulutuksen muuttamiseksi porrastetuksi niin, että ensimmäinen taso antaisi valmiuden lyhyiden hoitojen toteuttamiseen. Ensimmäisen tason pätevyys, jonka sote-alan ammattilaiset voivat suorittaa, sisältyisi psykologeilla jo peruskoulutukseen. Lisäksi tulisi tarkastella erityisesti pitkälle koulutettujen erikoispsykologien roolia palvelujärjestelmässä.
– Psykologityölle on paikkansa niin terveydenhuollon eri tasoilla kuin esimerkiksi työllisyyspalveluissa ja yritysmaailmassa. Suurin hyöty psykologien osaamisesta saadaan, kun huomioidaan myös psykologien kokemuksen ja täydennyskoulutusten kautta syntyvät erot. Kokemuksen ja asiantuntijuuden syventyessä psykologit voivat ottaa myös vaativampia tehtäviä sekä laajempaa johtamisvastuuta hoitaakseen, toteaa Psykologiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Sami Eloranta.
Yhteyshenkilöt
Jari Lipsanen
Puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
Puh: 045 720 1097
jari.lipsanen@psyli.fi
Vera Gergov
Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö
Suomen Psykologiliitto ry
Puh: 040 809 8028
vera.gergov@psyli.fi
