Suomen Terveydenhoitajaliitto ihmettelee koronarokottajista käytävää keskustelua – pikakoulutuksella ei saavuteta osaamista

Mediassa on viime päivinä käyty kovasti keskustelua siitä, mistä löytyy riittävästi koronarokottajia kolmansiin koronarokotuksiin, ja pitäisikö esimerkiksi lähihoitajia, farmaseutteja ja proviisoreita pikakouluttaa koronarokottajiksi. Terveydenhoitajaliitto vastustaa tätä ajatusta, myös väliaikaisena ratkaisuna.

20.12.2021

– Turvallinen rokottaminen edellyttää asiantuntijuutta ja vahvaa rokotusosaamista, ja siksi asetuksella* on määritelty, että pistoksena rokotuksen saa antaa vain mm. asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhoitaja. Kaikkien terveydenhoitajien tutkintokoulutukseen kuuluu pakollisina opintoina rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus. Emme kannata edes väliaikaista muutosta asetukseen, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.

Terveydenhoitajaliittoon on tullut jäseniltä useita viestejä, joissa todetaan, että terveydenhoitajat olisivat käytettävissä rokotuksiin, mutta pyyntöä kunnasta/kaupungista ei ole tullut. Myös monet eläköityneet terveydenhoitajat olisivat rokotuksiin käytettävissä.

– On käsittämätöntä, että rokottamisen todelliset ammattilaiset – terveydenhoitajat – ovat valmiita rokotuksiin, mutta ratkaisuna nähdään muiden ammattikuntien pikakoulutus.

– Esimerkiksi monissa apteekeissa työskentelee jo terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on rokotuslupa, joten farmaseutteja ja proviisoreita ei tarvitse pikakouluttaa rokottajiksi. Lähihoitajia voisi hyödyntää hyvin perehdyttäen koronan testauksessa, jäljityksessä ja kirjaamisessa, Mäenpää toteaa.

Mäenpää painottaa, että terveydenhoitajien osallistuminen rokotuksiin ei saa kuitenkaan haavoittaa entisestään muita terveydenhoitajatyön palveluita, kuten neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa.

– Sieltä resursseja ei saa ottaa enää yhtään enempää pois.

–Olen varma, että monet terveydenhoitajat ovat valmiita antamaan rokotuksia esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin, kunhan korvaus on asianmukainen.

Työterveyshuollon ja työterveyshoitajien hyödyntäminen rokottajina on myös erittäin tärkeää. Samoin muiden yksityisissä terveydenhuollon palveluissa toimivien rokotusosaamiseen koulutettujen henkilöiden käyttö.

– Toiminnan kannalta tehokasta olisi, jos tätä henkilöstöä saataisiin avuksi esimerkiksi kuntien joukkorokotuspisteisiin tai rokotustapahtumiin. Näin vältyttäisiin rokotteiden toimitusongelmilta yksityissektorille ja asiakkaat voitaisiin ohjata jo totutun tavan mukaan kuntien rokotuspisteisiin, Mäenpää toteaa.

– On tärkeää ymmärtää, että laissa säädeltyä rokotusosaamista ei voi saavuttaa muutaman tunnin pikakoulutuksella ilman asianmukaista ammatillista peruskoulutusta. Rokottaminen vaatii laajaa erityisosaamista ja poikkeaa siten lääkehoidon injektioiden antamisesta. Rokotusosaamisen heikolla tasolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia rokotekriittisyyden lisääntymiseen ja ongelmiin myös itse rokotustilanteissa. Rokottaminen on paljon muutakin kuin pelkkää pistämistä, pikakoulutuksella ei saavuteta osaamista, Mäenpää painottaa.

*Asetuksessa (STM:n asetus 149/2017) määritellään, että pistoksena rokotuksen saa antaa vain lääkäri ja asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja.

Lisätiedot:
puheenjohtaja Tiina Mäenpää, puh. 044 542 0557 (yhteydenotot mielellään vain puhelimitse)

Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 17.12.2021.