Työnantajan maksettavaksi tuomitut korvaukset vaihtelevat vajaasta 5 000 eurosta runsaaseen 20 000 euroon johtuen muun muassa kunkin henkilön työsuhteen voimassaoloajasta, palkattomien lomien ja muiden poissaolojen määristä jne. Työnantajan maksettavaksi tulivat myös mittavat viivästyskorot, koska työnantajan virheellinen toiminta jatkui pitkään. Lisäksi työnantajan maksettavaksi tulivat myös kantajien asianajokulut.
Työnantaja teki muutoksen yksipuolisella päätöksellään, vaikka terveydenhoitajien työsopimuksissa oli nimenomaisesti sovittu jaksotyöajasta, jonka perusteella heillä oli oikeus ripeästi syödä työajalla. Käräjäoikeus vahvisti työnantajan menetelleen työsuhteessa noudatettujen ehtojen vastaisesti, kun se oli yksipuolisesti määrännyt taukokäytännön muuttamisesta.
Käräjäoikeus katsoi, että kyseessä oli ollut työsuhteen olennaisen ehdon muuttamisesta, johon asiassa kantajina toimineet terveydenhoitajat eivät olleet suostuneet, vaan olivat vaatineet päätöksen muuttamista ensimmäisen kerran jo ennen kuin päätös pantiin täytäntöön.
– Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden päätös oli odotetun kaltainen varsinkin sen jälkeen, kun korkein oikeus oli vastaavanlaisessa ruokataukoriidassa antanut lokakuussa 2023 ennakkopäätöksen, jossa se katsoi, että työsopimukseen kirjattu työaikamuotokirjaus on työsopimuksen olennainen ehto, toteaa Terveydenhoitajaliiton neuvottelupäällikkö Harri Liikkanen.
– Terveydenhoitajaliiton jäseniä koskevia vastaavia kanteita on ollut kuluneen 15 vuoden aikana viitisen kappaletta, ja edelleen on tuomioistuimissa keskeneräisiä juttuja käsittelyssä. Korkeimman oikeuden tekemän linjauksen jälkeen toivomme niihin nopeasti ratkaisuja.
– Hyvinvointialueille siirryttyä tämä jäseniä koskeva epäkohta on poistunut, koska hyvinvointialueita koskevan SOTE-sopimuksen mukaan myös yleistyöajassa työskentelevät jäsenemme ovat voineet itse valita syödä työajan puitteissa, Liikkanen iloitsee.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
