Kausirokotusten käynnistyttyä on hyvä hetki nostaa keskusteluun rokottajien rokotusosaamisen merkitys, sillä puutteellinen rokotusosaaminen vaikuttaa paitsi potilas- ja asiakasturvallisuuteen, se lisää myös kriittistä suhtautumista rokotteisiin ja vaikuttaa näin välillisesti maamme korkeaan rokotuskattavuuteen. Siksi rokottaminen onkin Suomessa luvanvaraista ja lailla säädeltyä.
Tähän saakka rokotuksen pistoksena on saanut antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja tai edellä mainittuun terveydenhuollon ammattiin opiskeleva. Näin siksi, että rokottajilta on edellytetty korkeakoulutasoista pohjakoulutusta, joka on sisältänyt niin rokotusosaamisen, hoitotyön kuin lääkehoidon osaamisen. Toukokuun alussa voimaan tulleen asetusmuutoksen myötä rokotuksia saavat jatkossa antaa aikuisille terveydenhuollon ammattihenkilön (kuten terveydenhoitajan tai lääkärin) johdon ja valvonnan alaisena myös täydennyskoulutuksena rokotuskoulutuksen saaneet proviisorit, farmaseutit, laboratoriohoitajat, lähihoitajat ja perushoitajat, mikä edellyttää monille edellä mainituille ammattiryhmille lisäksi joko hoitotyön tai lääkehoidon lisäkoulutusta.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että asetusmuutoksen tavoitteena on ollut nopeuttaa erityisesti kausirokotteiden antamista sekä lieventää terveydenhuollon henkilöstöpulaa. Terveydenhoitajaliitto muistuttaa, että nopeuttaminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa rokottajien rokotusosaamisesta tinkimistä.
Mainitun peruskoulutuksen lisäksi rokotusosaaminen on edellyttänyt rokottajilta korkeakoulutasoisen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuden teoriaosuuden suorittamista, rokottamisen harjoittelua ja työpaikkakohtaisesti tartuntataudeista vastaavan lääkärin myöntämää rokotuslupaa, joka on ollut mahdollista saada, kun rokottamisen näyttökoe on suoritettu. Näin on pystytty varmistamaan myös rokotusosaamisen tasalaatuisuus kaikkialla maassamme.
Asiakasturvallisuuden ja rokotekattavuuden turvaamisen vuoksi on erittäin tärkeää, että jatkossakin rokotusluvan myöntämisen edellytyksenä on tarkasti määritelty laaja-alainen ja teoreettinen rokotusosaaminen, rokottamisen harjoittelu ja osaamisen näyttökoe. Kaikella rokotustoiminnalla tulee jatkossakin olla nimetty vastuulääkäri, joka viime kädessä vastaa siitä, että rokottajalla on asianmukainen rokotusosaaminen. Lupaa myönnettäessä on hyvä pohtia, myönnetäänkö uusille ammattiryhmille mahdollistettu toimipaikkakohtainen rokotuslupa vain rajoitettuihin rokotuksiin (esim. influenssa- ja pandemiarokotteet), mikä nopeuttaisi ministeri Grahn-Laasosenkin mainitsemien kausirokotteiden antamista ja vastaisi uuden asetuksen tavoitteisiin.
Uusi asetus määrittelee perustellusti sen, että uudet ammattiryhmät eivät saa rokottaa alle 18- vuotiaita, sillä alaikäisen rokottaminen ja rokotusohjelman toteuttaminen vaatii aina erityisosaamista. Terveydenhoitajaliitto näkee, että tämän asian turvaaminen on erittäin tärkeää sekä asiakasturvallisuuden että valtakunnallisen rokotuskattavuuden varmistamiseksi.
Joukkorokotustilanteita lukuun ottamatta ei asetuksen määrittämillä uusilla ammattiryhmillä ole käytännön työssä mahdollista toteuttaa rokotustoimintaa asetuksessa mainitulla tavalla minkään vastuutahon valvonnassa (esim. kotihoidossa). Siksi Terveydenhoitajaliitto edellyttää, että rokottajalla on aina oltava asianmukainen peruskoulutus, tarkasti määritelty rokotusosaaminen sekä osaaminen välittömien, jopa henkeä uhkaavien rokotusreaktioiden hoitamiseen.
Lisätiedot
puheenjohtaja Kirsi Grym, puh. 050 564 7300
kehittämispäällikkö Aija Saarinen, puh. 040 571 0356
_ _
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 21.10.2024
