Työterveyshoitajaliitto peräänkuuluttaa työnantajan vastuuta huolehtia työterveyshoitajien jaksamisesta ja työterveyshoitajien edellytyksistä huolehtia työterveyshuollon lakisääteisistä velvoitteista.
Lomautukset haastoivat asiakasyritysten kanssa tehtävää suunniteltua työterveysyhteistyötä. Vastaajista tätä mieltä oli jopa 59 %, vaikka heistä kaikki eivät tehneet asiakasvastuullisen työterveyshoitajan työtä. Tarkempia kommentteja lomautusten vaikutuksesta työhön saatiin noin sadalta työterveyshoitajalta. Vastauksista nousi keskeisimmäksi haasteeksi töiden ruuhkautuminen. Työn määrä ei ollut vähentynyt mihinkään, vaan ainoastaan työaika. Koska monen kohtalona oli osa-aikainen lomautus, oli ”hoidettava viiden päivän työt neljässä päivässä”. Lisäksi osa koki haasteena sen, että asiakasyrityksille ei saanut tiedottaa henkilökohtaisesta lomautuksesta, vaikka kalenteriin sovittuja työpaikkakäyntejä, toimintasuunnitelmien tekoa, määräaikaistarkastuksia, rokotuksia ym. työtehtäviä jouduttiin siirtämään. Syksyä kuvattiin kuormittavaksi lomautusten vuoksi siirtyneiden töiden takia.
”Terveystarkastusten tekeminen pysähtyi lähes kokonaan. Asiakkaat peruivat varattuja tarkastuksia. Työpaikkaselvityksiä ei päästy tekemään. Syksy on ollut kaoottinen eikä kaikkea lakisääteistä toimintaa ole ehtinyt tehdä.”
”Lomautukset perusteltiin meillä vähentyneellä työmäärällä. Tätä emme allekirjoittaneet työyhteisössä, jossa lakisääteiset toimet olivat jo ennen koronaa rästissä liian suuren työmäärän vuoksi. Minä ja kollegani itse jouduimme perumaan vastaanottoja ja yritysyhteistyöaikoja lomautuksen tieltä.”
”Työt kasaantuivat pahasti. Jouduin perumaan asiakkaiden jo varattuja aikoja. Pääsin myös siinä kuukaudessa tulokseen, kun olin lomautettuna kuusi päivää. Kertoo varmaan jotain lomautuksen aiheettomuudesta. Mielestäni olisi pitänyt lomauttaa ne, joilla ei ollut töitä”
Liitto ilmaisee syvän huolensa työterveyshoitajien jaksamisesta, koska työ on kasautunut lomautusten vuoksi. Työnantajan pitää oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Liiton järjestöpäällikkö Eve Becker muistuttaakin Työturvallisuuslain 25 pykälästä, joka koskee työn kuormitustekijöiden välttämistä ja vähentämistä: Mikäli työntekijän todetaan kuormittuvan työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, on työnantajan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Työn kuormittaessa liikaa, tulee siitä kertoa esimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle. Työterveyshuolto tekee perustellusta syystä selvityksen työkuormituksestasi. Perusteltu syy on olemassa, mikäli työkyvyn katsotaan heikentyneen työstä johtuvan fyysisen ja psyykkisen oireilun vuoksi tai oireilu on johtanut hoidon tarpeeseen tai sairauspoissaoloihin. Liitto kannustaa jäseniään hakemaan apua kuormittavaan tilanteeseen.
Koronapandemian aikana ja muulloinkin jäsenten kannattaa hyödyntää liiton tarjoamaa työsuhdeneuvontaa sekä ammatillisia verkostoja, urapalveluita tai hakeutua vaikkapa mentorointiin.
Lisätietoja: puheenjohtaja Pilvi Österman, pilvi.osterman@gmail.com, 0400 734476.
