Liitto on seurannut tiiviisti pandemian vaikutuksia työterveyshuoltoon keväästä 2020 alkaen toteuttamiensa jäsenkyselyiden avulla. Vastaajista 67 % on ollut lomautettuna vuoden 2020 aikana ja pandemia on haastanut ja vaikeuttanut suunnitelmallista työterveysyhteistyötä sekä lakisääteisten toimintojen toteuttamista monin tavoin. Kaikille työpaikoille ei ole voitu epidemiatilanteen takia toteuttaa lakisääteisiä työpaikkaselvityksiä, joiden tarkoituksena on selvittää työolosuhteiden terveydellinen merkitys ja antaa työpaikalle suosituksia näiden riskien ja vaarojen hallintaan. Tällä hetkellä lakisääteisiä työtehtäviä on jo jouduttu siirtämään sellaisilla alueilla, joissa työterveyshoitajat ovat osallistuneet rokottamiseen: alkutarkastuksia on siirretty, määräaikaistarkastuksia on joko peruttu tai siirretty sekä erilaisia yhteistyöhön liittyviä neuvotteluja on jouduttu siirtämään. Myös työnantajien Kela-korvaushakemusten laatiminen on viivästynyt. Liiton jäsenten yhteydenotoissa on korostunut syvä huoli lakisääteisten velvollisuuksien sekä työterveyssopimuksella sovittujen asiakaslupausten hoitamisesta. Lisäksi jäsenten huolen aiheena on ollut oma jaksaminen sekä työstä selviytyminen töiden kasautuessa.
Työterveyshuollon rooli työikäisen väestön rokottajana on merkittävä ja tukee kansallista exit-strategiaa. Tilanne vaatii kuitenkin merkittävää resurssien lisäystä COVID19-rokottamisesta selviytymiseksi, työterveysyhteistyön lakisääteisen minimin toteuttamiseksi sekä syksyn influenssarokotteiden antamiseen varautumiseksi. Työnantajien tulisi tarkastaa työterveyshuollon toteuttamiseen käytössä olevat resurssit ja niiden riittävyys varautuakseen toteuttamaan työterveyshuoltoa siinä laajuudessa, kuin työpaikkojen tarpeet edellyttävät. Työterveyshoitajia tulisi liiton mukaan saada pikaisesti lisää pandemian jälkitöiden hoitamiseen.
Lisätiedot: Puheenjohtaja Pilvi Österman, 0400 734476, pilvi.osterman@gmail.com
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 16.4.2021.
