Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat työnantajan tarjoama vapaaehtoinen palvelu, eräänlainen henkilöstöetu, jonka työnantaja voi järjestää työntekijöilleen halumassaan laajuudessa. Lisäksi työnantajat voivat järjestää sairaanhoitopalveluja sairauskassan tai vapaaehtoisten vakuutusten kautta.
Työikäiset pääsevät työterveyshuollossa tai sen kautta suhteellisen nopeasti hoitoon, mikäli työterveyshuolto sisältää lakisääteisten palvelujen lisäksi sairaanhoidon palvelut. Tällä on tärkeä merkitys työikäisten työkyvyn tukemisessa. Lähetekäytäntö työterveyshuollosta erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon on ollut aina toimiva. Sen sijaan lähetekäytäntöä tulee edelleen kehittää erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon TYÖOTE-toimintamallin mukaisesti.
Työterveyshuollon rooli osana perusterveydenhuoltoa on koko kansantalouden kannalta merkittävä työikäisen väestönosan työkyvyn ylläpitäjänä. Työterveyshuollossa voidaan vaikuttaa sairauslomien pituuksiin sekä hyödyntää erilaisia työhönpaluun tukitoimia sekä tukea osatyökykyisiä pysymään työelämässä. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ovat työterveyspainotteisia, ottaen huomioon niin työn, työympäristön kuin työntekijän terveydentilankin. Kokonaisvaltainen työterveyshuolto, joka sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoidon, antaa runsaasti lisäarvoa työnantajalle työntekijöiden työkyvyn tilannekuvan muodostamiseksi. Sairaanhoidon palvelujen päällekkäisen käytön minimoimiseksi olisi hyvä rajata niiden käyttö työterveyshuoltoon aina silloin, kun se on käytettävissä.
Työterveyshuollon toiminta perustuu moniammatilliseen tiimityöhön. Ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden vastaanottokäyntien vertailu ei ole yksiselitteistä, sillä tehtävänkuvaukset ammattiryhmien sisällä ja välillä voivat vaihdella paljon. Työntekijöiden omailmoitteiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet pandemia-aikana, joten työterveyshoitajan vastaanotolle ei ole ollut tarvetta hakeutua. Sairausloman pitkittyessä työnantajat edellyttävät lääkärin sairauspoissaolotodistusta, mikä on johtanut lääkärikäyntien määrän lisääntymiseen. Pandemia-aikana työterveyshoitajien työaikaa on myös käytetty paljon pandemian hoitoon, rokotuksiin ja etäkontakteihin. Työterveyshoitajien työnkuvaan kuuluu kuitenkin merkittävästi lakisääteistä työtä, joten nämä käyntisyyt eivät näyttäydy esitetyissä vertailuissa. Preventio, sairauksien pahenemisen ehkäisy ja sairauksien seurausten pienentäminen, on ennaltaehkäisevää työtä ja vaikuttaa työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen.
Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtajan, Inka Koskiahon, mukaan työikäisten työkyvyn turvaaminen on yksi tärkeimpiä keskustelunaiheita tulevaisuudessa. Koko kansantalouden kannalta on tärkeintä, että työikäiset pysyvät työkykyisinä ja mukana työelämässä. Osallistumme mielellämme keskusteluun työterveyshuollon kehittämisestä jatkossakin niin lakisääteisen työterveyshuollon kuin sairaanhoidonkin osalta. Yhteistyötä tarvitaan ennen kaikkea työnantajien kanssa, sillä toimiva työterveysyhteistyö on tärkeä työntekijöiden työkykyä ylläpitävä voima.
Lisätietoja: puheenjohtaja Inka Koskiaho, inka.koskiaho@gmail.com 050 536 8226
