Talentia on tehnyt kuluneen vuoden aktiivista vaikuttamistyötä, jotta mielenterveystyö ja päihdetyö säilyisivät hyvinvointialueilla lakisääteisinä palveluina.
– Talentia osallistui jo edelliseen STM:n lausuntokierrokseen. Esittämiämme muutosehdotuksia on nyt viety hallituksen esitykseen. Muun muassa mielenterveystyö sekä päihde- ja riippuvuustyö tulevat säilymään sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina ja omina pykälinään sosiaalihuoltolaissa, Talentian erityisasiantuntija Marja Marttila kertoo.
Aikaisemmassa lakiesityksessä mielenterveystyötä ja päihdetyötä oltiin poistamassa sosiaalihuoltolakiin kuuluvista lakisääteisistä palveluista. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen toteutusta ohjattiin vahvasti terveydenhuollon vastuulle, mutta palveluiden saatavuutta terveydenhuollosta ei lailla taattu.
– Sellaisenaan lakiesitys olisi vienyt sosiaalialan ammattilaisilta lakiin perustuvat toimintamahdollisuudet ja työvälineet asiakkaiden auttamiseksi. Myös asiakkaiden oikeus sosiaalihuoltolain mukaiseen mielenterveys- ja päihdetyöhön olisi kaventunut, Marttila sanoo.
Oikeus kuntoutusrahaan säilyy myös ilman diagnoosia
Hallituksen esityksessä oltiin myös rajaamassa oikeutta kuntoutusrahaan ja tiukentamassa sen saamisen edellytyksiä muun muassa päihdediagnoosin vaatimuksella.
– Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakiesitystä on nyt muutettu siten, että myös sosiaalihuoltolain perusteella annetun laitoskuntoutuksen perusteella voi edelleenkin saada kuntoutusrahaa, Marttila havainnollistaa.
Yhteisösosiaalityö ja etsivä työ sosiaalihuollon lakisääteisiksi tehtäviksi
Talentia kannattaa hallituksen esitystä, jossa yhteisösosiaalityö ja etsivä työ määritellään sosiaalihuollon lakisääteiseksi tehtäväksi. Yhteisösosiaalityön velvoite on jo laissa ja etsivää työtä tehdään joissakin kunnissa, mutta palvelut eivät toteudu valtakunnallisesti.
– Etsivä työ ohjaa työtä varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden tavoittaminen, avun tarpeen tunnistaminen sekä tarvittaviin palveluihin ohjaaminen vaatii jalkautumista alueelle, tiloihin ja tilaisuuksiin, Marttila tähdentää.
– Yksilökeskeinen lähestymistapa ei kuitenkaan puutu sosiaalisten ongelmien juurisyihin. Siksi on tärkeää, että myös yhteisösosiaalityö nostetaan hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi. Yhteisösosiaalityöllä on olennainen rooli asiakkaiden tarpeiden huomioimisessa sekä kehitettäessä palvelujärjestelmää, asuinalueita ja toimintaympäristöjä.
Työnohjausvelvoitteen käsitettävä myös sosiaalihuollon mielenterveystyö sekä päihde- ja riippuvuustyö
Talentian mukaan lakisääteinen työnohjausvelvoite tulisi laajentaa koskemaan myös sosiaalihuollon mielenterveystyötä sekä päihde- ja riippuvuustyötä.
– Tällä hetkellä työnohjaus on lakisääteistä vain terveydenhuollon mielenterveyspalveluissa ja nyt hallituksen esityksen myötä myös terveydenhuollon päihde- ja riippuvuuspalveluissa. Esitämme valiokunnalle pohdittavaksi, tulisiko lakisääteinen työnohjausvelvoite laajentaa koskemaan myös sosiaalihuollon mielenterveystyötä sekä päihde- ja riippuvuustyötä, Marttila sanoo
Talentia esitti sosiaali- ja terveysvaliokunnalle myös muita muutoksia ja tarkennuksia lakiin. Sosiaalisesta kuntoutuksesta, kuten muistakin sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista, arvion tekisi edelleen sosiaalihuollon ammattihenkilö, ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta annettaisiin asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.
– Lisäksi sosiaalihuoltolaissa tuen tarpeissa tulisi mainita myös kuntoutuksen tarve vastaavasti kuin terveydenhuoltolaissa. Tarvitaan myös lain soveltamisohje siitä, millä tavoin sosiaalisen kuntoutuksen yhteydessä voidaan jatkossa toteuttaa tarvittaessa myös lääkehoitoa, Marttila painottaa.
Psykososiaalinen tuki tulisi määritellä lakitasoisesti laajemmin kuin vain äkillisiin ja järkyttäviin tilanteisiin vastaavana palveluna.
– Sosiaalihuollossa psykososiaalinen tuki tarkoittaa yksilöille, perheille ja yhteisöille sosiaalityönä ja sosiaaliohjauksena annettavaa pitkäkestoista ja prosessinomaista tukea, jolla vahvistetaan asiakkaan toimintakykyä, osallisuutta ja elämänhallintaa, Marttila sanoo.
Talentia on suurilta osin tyytyväinen lakiesitykseen tehtyihin muutoksiin. Siinä huomioidaan nyt paremmin sosiaalihuollon erityispalvelut.
– Koska mielenterveys- ja päihdetyön asiakkailla on usein tarvetta sekä lääketieteelliselle hoidolle, että sosiaalihuollon palveluille ja tukitoimille, on tarkoituksenmukaista, että lain tasolla edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistä tekemistä, Marttila toteaa.
Jotta asiakkaiden oikeus laadultaan hyvään mielenterveys- ja päihdetyöhön toteutuu, Talentia toivoo kiinnitettävän huomiota myös riittäviin henkilöstö- ja aikaresursseihin sekä henkilöstön koulutusmahdollisuuksien turvaamiseen ja siten tarvittavan osaamisen kehittämiseen.
Lisätiedot
Talentian erityisasiantuntija Marja Marttilamarja.marttila@talentia.fipuh. 09 3158 6027
