Hallitus päätti puoliväliriihessä vauhdittaa talouskasvua pääasiassa kalliilla veronkevennyksillä. Laadukkaan koulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen merkitys talouskasvun edistäjinä unohdettiin puoliväliriihen päätöksissä.
Hallitus päätti leikata yhteensä 65 miljoonaa euroa korkeakoulujen perusrahoituksesta vuosina 2026–2028. Tämän lisäksi reilu 50 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle aiemmin päätetyistä leikkauksista kohdistuu korkeakoulutukseen.
– Leikkaukset ovat märkä rätti tieteentekijöiden kasvoille. Niillä ei vahvisteta tieteen tekemisen toimintaedellytyksiä, kuten henkilöstön vakinaistamista eikä niillä edistetä tutkijan uran vetovoimaa. Heikennysten sijaan tarvitsemme korkeakoulujen perusrahoituksen pitkäjänteistä ja pysyvää vahvistamista, sanoo Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala.
Samaan aikaan, kun korkeakoulujen perusrahoituksesta leikataan, hallitus tavoittelee koulutustason nostamista ja lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hallitusohjelman mukaan vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulutukinnon.
– Hallituksen tavoitteet ja päätökset ovat keskenään ristiriidassa. Mahdollinen kertaluontoinen lisärahoitus korkeakoulujen aloituspaikkojen määrien nostamiseksi ei korvaa pysyvää ja vakaata perusrahoitusta, muistuttaa Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Nina Hahtela.
– Koulutustason nosto lepää jo tälläkin hetkellä kestokykynsä rajoilla työskentelevän opetushenkilökunnan harteilla. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, se edellyttää aloituspaikkojen täysimääräistä rahoittamista ja henkilöstöresursseista huolehtimista, jatkaa Pajala.
Tieteentekijät huomauttaa, että korkeakoulutukseen panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Talouskasvu ja kilpailukyky edellyttävät osaamisen vahvistamista. Laadukas koulutus ja siitä syntyvä osaaminen ovat välttämätön perusta Suomen kipeästi kaipaamille innovaatioille ja vaikuttavalle T&K-toiminnalle. Korkeakoulujen toimintaedellytykset turvataan parhaiten panostamalla ennakoitavaan ja vakaaseen perusrahoitukseen.
Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan hienoisia panostuksia
Tieteen, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen näkökulmasta myönteistä on hallituksen päätös vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta sekä kohdentaa sitä suoraan ensimmäistä kertaa korkeakoulujen perusrahoitukseen.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan yhteensä 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 54 miljoonalla vuodesta 2027 lähtien.
– Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suora kohdentaminen korkeakoulujen perusrahoitukseen on tervetullut toimi, mutta tarpeeseen nähden summat ovat hyvin maltillisia, arvioi Pajala.
Tieteentekijät muistuttaa, että tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee kohdentaa entistä vahvemmin suoraan korkeakouluissa tehtävään tutkimustoimintaan. Vakaalla ja vahvalla perusrahoituksella turvataan laadukas perustutkimus ja korkeakoulutus, jotka ovat Suomen kasvun, kilpailukyvyn ja innovaatioiden pohja. Perusrahoituksesta huolehtimalla varmistetaan myös tutkimuksen ja koulutuksen välinen yhteys sekä saatetaan TKI-toiminnan hyödyt monipuolisesti koko yhteiskunnan käyttöön.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Pajala
antti.pajala(at)tieteentekijat.fi
Toiminnanjohtaja Nina Hahtela
nina.hahtela(at)tieteentekijat.fi
