Kansallisen tavoitteen mukaan vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tästä ollaan pahasti jäljessä. Aloituspaikkojen määrää on nostettu, mutta henkilöresurssit eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Lähes 70 prosenttia yliopistojen henkilöstöstä työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa.
– Vaikuttava koulutustason nosto on keskeistä Suomen kilpailukyvyn kannalta. On aika erikoista, että siitä huolehtiminen on sälytetty pätkätyöläisten harteille. Tavoitteet, toimet ja todellisuus eivät nyt kohtaa tässä. Edellytämme aloituspaikkojen täysimääräistä rahoittamista ja henkilöstön vakinaistamista. Siten varmistetaan korkeakoulutuksen laatu ja parannetaan tutkijanuran vetovoimaa, toteaa Tieteentekijöiden puheenjohtaja Antti Pajala.
Suomessa tarvitaan myös hallituskaudet ylittävä parlamentaarinen suunnitelma, jossa sitoudutaan koulutuksen rahoituksen pysyvään vahvistamiseen. Korkeakoulujen rahoitusmalleja tulee uudistaa siten, että perusrahoituksen osuutta nostetaan ja tulosperustaisuutta vähennetään. Tämä vakauttaa toimintaa ja helpottaa korkeakoulujen resurssiongelmia.
Koulutustason nostamiseksi Suomen on huolehdittava koko koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Millekään koulutusasteelle ei pidä kohdentaa leikkauksia. Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen on turvattava elämän ja työuran eri vaiheissa.
Suomi tarvitsee osaamisperusteista maahanmuuttoa kilpailukyvyn ja kasvun tueksi, ja siksi tutkijoiden oleskelulupakäytäntöä on uudistettava.
– Tohtorintutkintoa suorittavalle on myönnettävä oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Pätkissä haettava lupa on tutkintoa tekevälle paitsi kallis myös henkisesti varsin kuormittava, Pajala huomauttaa.
Tieteentekijät katsoo myös, että Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneelle tulee myöntää pysyvä oleskelulupa ilman muita kriteerejä.
TKI-rahoituksen suuntaamisessa pitää nähdä perustutkimuksen ja korkeakoulutuksen rooli uusien innovaatioiden synnyttäjänä. TKI-rahaa tulee kohdentaa suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen, mikä tiivistää tutkimuksen ja koulutuksen välistä yhteyttä ja tuo TKI-toiminnan hyödyt monipuolisemmin yhteiskunnan käyttöön. Hallituksen on aloitettava valmistelut TKI-toiminnan edellytysten vahvistamiseksi myös vuoden 2030 jälkeen.
Apurahansaajien työttömyysturvaa on parannettava luomalla yhdistelmävakuutus, joka ulottuu myös apurahansaajiin.
Tiivistelmä: Tieteentekijöiden yhdeksän tavoitetta
Laatu varmistettava: Koulutustason nostossa ei saa tinkiä korkeakoulutuksen laadusta; tarvitaan riittävää rahoitusta ja henkilöstöä.
Pitkäjänteinen suunnitelma: Tarvitaan hallituskaudet ylittävä, parlamentaarinen suunnitelma koulutuksen rahoituksen ja voimavarojen vahvistamiseen.
Rahoitusmallin uudistus: Korkeakoulujen rahoitusmallissa on lisättävä perusrahoitusta ja vähennettävä tulosperusteisuutta.
Koulutusketju: Suomen on huolehdittava koko koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja turvattava jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen.
Korkeakouluhenkilöstö: Riittävä rahoitus mahdollistaa pysyvien työsuhteiden luomisen korkeakoulujen henkilöstölle.
Oleskelulupakäytäntöjen uudistaminen: Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja kestävää kansainvälistymistä. Maahanmuuttopolitiikan ja oleskelulupakäytänteiden on vahvistettava pitovoimaa.
Kotimaisten kielten oppiminen: Kansainvälisille opiskelijoille ja työntekijöille tulee tarjota mahdollisuuksia oppia suomea ja ruotsia osana opintoja tai työaikaa.
TKI-panostukset: TKI-panostuksia tulee kohdentaa laajasti, ei vain muutamille aloille. Nykyisiä panostuksia on arvioitava ja jatkettava vuoden 2030 jälkeen.
Apurahansaajien työttömyysturva: Apurahatutkijoiden työttömyysturvaa on parannettava yhdistelmävakuutuksella, joka ei muodosta liian suurta maksurasitusta yksilölle.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Antti Pajala, antti.pajala (at) tieteentekijat.fi, p. 050 3265172
Toiminnanjohtaja Nina Hahtela, nina.hahtela (at) tieteentekijat.fi, p. 050 324 1955
Tieteentekijöiden liitto on tieteen, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen parissa työskentelevien ammattiliitto ja johtava tutkitun tiedon puolustaja. Vuonna 1967 perustettu Tieteentekijät on Akavan suurin liitto yliopistosektorilla.
