Vuoden alussa voimaan tuli T&K-rahoituslaki, jolla säädetään merkittävistä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäpanostuksista pitkäjänteisesti vuoteen 2030 asti. Suomessa on vihdoin ymmärretty poukkoilevan tiederahoituksen välittömät vaikutukset tutkijoiden työhön ja tutkijan urien vetovoimaan sekä maamme kilpailukykyyn.Tavoitteena on neljän prosentin taso TKI-menojen osuudesta bruttokansantuotteesta vuonna 2030.
TKI-toiminnan kasvu ei synny itsestään, vaan se tarkoittaa merkittävää määrää lisäpanostuksia uusien osaajien kouluttamiseen. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi arvioi, että asiantuntijoita vaativiin TKI-töihin tarvitaan vuosittain jopa 3000 lisää; heistä tuhannen tulisi olla tohtoreita. Valtioneuvoston arviossa tarve uusille TKI-osaajille on vuositasolla 9000 henkeä, joista yli 2000 tohtoreita. (Parlamentaarinen TKI-ryhmä raporttiluonnos 11.1.2023)
Siksi on perin outoa, että samaan aikaan kun huolella valmisteltu T&K-laki astuu voimaan, käy Turun yliopisto muutosneuvotteluita, joissa se hakee jopa 250 henkilön vähennyksiä taloutta tasapainottaakseen. Työnantaja arvioi lyhyen aikavälin säästöjen kohdistuvan pitkälti henkilöstöön, pidemmällä ajanjaksolla säästöjä haetaan tilojen ja rakenteellisten järjestelyjen kautta.
”Turun yliopiston johdon aikeet leikata tutkimustoiminnasta, koulutuksesta ja palveluista ovat räikeässä ristiriidassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Eikö Turussa ymmärretä yliopistojen keskeistä roolia TKI-toiminnassa ja tutkimusrahoituksen kasvun vaikutusta yliopistojen talouteen”, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio ihmettelee.
”Korkeimman asteen koulutus perustuu tutkimukseen, ja samat tieteentekijät tutkivat ja opettavat. Henkilöstöstä leikkaaminen lyhyen tähtäimen ”säästönä” on järkyttävän lyhytnäköistä koulutus-, talous- ja tiedepolitiikkaa. Säästöjä haetaan varsin lyhyellä aikavälillä, vaikka tutkimusrahoituksen merkittävästä kasvattamisesta on selvä poliittinen tahtotila”, Moisio huomauttaa.
Irtisanomiset hallinto- ja tukipalveluista vaikeuttavat koko yliopiston toimintaa. Tämä on jo todettu Tampereen yliopiston marraskuussa 2021 päättyneiden muutonneuvottelujen vaikutuksista tehdyssä selvityksessä Työtehtävät eivät vähene näissä palveluissa henkilöstöä vähentämällä. Ne vain siirtyvät muulle hallintohenkilökunnalle sekä opettajille ja tutkijoille, joiden työnkuviin ne eivät kuulu.
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Johanna Moisio, Tieteentekijät, p. 0207 589 612
Tieteentekijöiden liitto on yliopisto- ja tutkimusyhteisöjen suurin henkilöstöjärjestö ja johtava tutkitun tiedon puolustaja. Vuonna 1967 perustettu Tieteentekijät on Akavan suurin liitto yliopistosektorilla.
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaka 31.1. 8.25
