– Keskeisiä haittoja ovat edelleen tutkimusrahoituksen ja työsuhteiden pirstaleisuus. Väitöskirja- ja post doc -tutkimus jakautuvat useaan eri rahoitusjaksoon tai työsuhteeseen. Se heijastuu muun muassa omaan talouteen, perheen perustamishaaveisiin ja työyhteisöön liittymiseen, kuvaa Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo vastanneiden tuntoja.
Monissa vastauksissa näkyi pelko ja huoli siitä, millaiseksi tulevaisuuden työelämä tutkijan kohdalla avautuu.
– Huoli kohdistui erityisesti akateemisen maailman kovaan kilpailuun rahoituksesta ja työpaikoista, minkä pelättiin johtavan ikuisiin määräaikaisuuksiin, jopa uran umpikujaan.
Koetuista ongelmista huolimatta yliopistot ja julkinen sektori kiinnostavat tulevina työpaikkoina suurinta osaa, noin 85 %, vastaajista. Silti nuoremmat tutkijat katselevat myös muita uravaihtoehtoja avoimin mielin. Vastaajista 68 % on kiinnostunut työskentelemään tulevaisuudessa yksityisellä sektorilla ja yli puolet (56 %) kertoo aktiivisesti harkinneensa siirtymistä yksityiselle sektorille kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Yrittäjyyttäkin miettii joka neljäs. Täysin toisiin tehtäviin siirtymistä harkitsee 44 %.
– Akateemisen maailman, etenkin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimuksen rahoittajien, olisi syytä katsoa kriittisesti millaisia uranäkymiä ne tarjoavat tieteentekijöille. Toistuvat määräaikaisuudet, muihin sektoreihin verrattuna alhainen ansiotaso, sekä epäselkeät uranäkymät eivät kannusta siihen, että nuoremmat tutkijat haluavat jatkaa uraansa ja antaa panoksensa akateemiselle yhteisölle, huomauttaa Tieteentekijöiden puheenjohtaja, professori Maija S. Peltola.
– Tiede- ja korkeakoulupolitiikasta päättävien tulisi tehdä pitkäjänteisiä panostuksia tutkimuksen rahoitukseen siten, että nuoremmat tutkijat ja tieteentekijät voivat luottaa tieteen tulevaisuuteen Suomessa. Viimeaikaiset ristiriitaiset viestit valtion TKI-rahoituksesta ovat murentaneet uskoa siihen, onko mielekästä ja mahdollista tehdä tiedeuraa kotimaassa, Peltola jatkaa.
Tieteentekijöiden nuoremmille tutkijoille suunnattu kysely toteutettiin kolmatta kertaa vuodenvaihteessa 2020–2021. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2012 ja toinen syksyllä 2017. Kyselyn tarkoituksena on selvittää Suomessa toimivien nuorempien tutkijoiden työtilannetta, tutkimuksen rahoitusta, työnteon edellytyksiä sekä tulevaisuuden näkymiä ja urasuunnitelmia. Kyselyn toteutti tällä kertaa tutkimusyritys Aula Research Oy yhteistyössä Tieteentekijöiden kanssa. Kyselyaineisto kerättiin verkkolomakkeella 8.12.2020–22.1.2021. Kyselyyn vastasi 1517 nuorempaa tutkijaa. Kyselyyn saattoi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Vastaajista 83 % on suomen kansalaisia ja 17 % muunmaalaisia.
Tieteentekijät on kaikkien tieteen, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen parissa työskentelevien ammattiliitto. Termillä nuorempi tutkija viitataan tässä selvityksessä väitöskirjaa tekevään tai hiljattain (1–4 vuotta sitten) väitelleeseen tutkijaan. Termi nuori tai nuorempi tutkija ei siis viittaa tutkijan ikään vaan hänen uravaiheeseensa.
Selvityksestä koottu raportti Uravaihtoehtojen risteyksessä. Tieteentekijöiden kysely nuoremmille tutkijoille 2020-2021 voi ladata PDF-muodossa.
Lisätietoja:
Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola p. 0400 645 497
Eevastiina Aho
Viestintäpäällikkö
Puh: 040 620 3136
eevastiina.aho@tieteentekijat.fi
Miia Ijäs-Idrobo
FT, erityisasiantuntija
Tieteentekijät
Puh: 040 740 3655
miia.ijas@tieteentekijat.fi
