Tradenomit: Perhevapaiden palkallisuus edistää tasa-arvoa

Vaikka palkalliset perhevapaat ovat yleistyneet työ- ja virkaehtosopimuksissa, tieto niistä ei ole vielä kaikille työntekijöille tuttua. Kaksi vuotta sitten ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksiin neuvoteltiin kirjaukset palkallisuudesta, joka mahdollistaa molemmille vanhemmille yhtä pitkät palkalliset perhevapaat nykyisen lainsäädännön hengen mukaisesti.

27.9.2024

Vaikka palkalliset perhevapaat ovat yleistyneet työ- ja virkaehtosopimuksissa, tieto niistä ei ole vielä kaikille työntekijöille tuttua. Kaksi vuotta sitten ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksiin neuvoteltiin kirjaukset palkallisuudesta, joka mahdollistaa molemmille vanhemmille yhtä pitkät palkalliset perhevapaat nykyisen lainsäädännön hengen mukaisesti.

– Jäsentutkimuksemme mukaan yli 60 prosenttia jäsenistämme ei tiedä, ovatko perhevapaat palkallisia omalla työpaikalla. Noin kolmanneksen mukaan perhevapaat ovat palkallisia, sanoo työmarkkinatutkija Joonas Miettinen. – Tosiasiallisesti palkalliset perhevapaat ovat yleisempiä, sillä valtaosaan jäsenistämme sovelletaan työ- ja virkaehtosopimuksia, joissa on sovittu palkallisuudesta. Osin tilanteeseen vaikuttanee sekin, ettei kaikkien henkilöstöryhmien työehtosopimuksissa näitä kirjauksia ole, Miettinen arvioi.

– Palkalliset perhevapaat ovat tärkeä työkalu työelämän tasa-arvon edistämisessä, mutta tiedottamista niistä on tehostettava työpaikoilla, erityisasiantuntija Julia Lauren sanoo.

Tutkimuksemme mukaan perhevapailta paluu työelämään sujuu useimmiten hyvin. Suurin osa palaa lyhyiltä perhevapailta samoihin tehtäviin, joissa toimi ennen perhevapaiden alkua. Muutokset työtehtävissä ja työsuhteiden päättymiset kuitenkin yleistyvät, kun perhevapaalla ollaan pidempään. Valtaosa vastanneista oli myös sitä mieltä, että työnantajat suhtautuvat myönteisesti perhevapaisiin.

– Tulosten valossa on tapahtunut käänne parempaan työhön paluun ja yleisten asenteiden osalta, iloitsee Lauren. – Vaikka tulokset ovat oikeansuuntaisia on silti samalla todettava, ettei työelämän tasa-arvo ole vielä likimainkaan valmis ja pidemmiltä perhevapailta paluun osalta on parantamisen varaa, Lauren muistuttaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan joka neljäs raskaana oleva kokee syrjintää työelämässä. Yleisintä syrjintä oli korkeakoulutettujen keskuudessa. Samalla syntyvyys laski viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle.

– Selvityksen luvut ovat murheellista luettavaa, eikä niiden perusteella voi puhua raskaussyrjinnän olevan yksittäistapauksia. Sillä on negatiivinen vaikutus naisten urakehitykseen ja jopa perheen perustamiseen liittyviin suunnitelmiin, huomauttaa Lauren.

– Suomessa kannetaan aiheellista huolta syntyvyyden laskusta ja nyt tarvitaan uusia keinoja lisätä perhemyönteisyyttä työelämässä. Esimerkiksi perhevapaalta töihin palaavien haasteita voitaisiin taklata tehostetulla irtisanomissuojalla. Sen aikana irtisanominen olisi mahdollista laillisin perustein, mutta työnantajan tulisi aina osoittaa, ettei irtisanominen johdu perhevapaista, Lauren ehdottaa.

Osana vuotuista jäsentutkimustamme selvitimme perhevapaiden käyttöön liittyviä kysymyksiä. Tuloksiin voi tarkemmin tutustua sivuillamme.

 

Yhteyshenkilöt

Julia Lauren

Erityisasiantuntija

Puh: 050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

 

Joonas Miettinen

Työmarkkinatutkija

Puh: 044 515 3511

joonas.miettinen@tradenomi.fi