Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa työllisyyttä 100 000 hengellä, mutta todellisuus on päinvastainen: työttömien määrä on kasvanut 40 000 vuoden takaisesta.
”On korkea aika siirtyä säästöjen vatkaamisesta todellisiin työllisyystoimiin. Leikkaukset eivät paranna työllisyyttä, vaan pahimmillaan syventävät käynnissä olevaa syöksykierrettä”, toteaa YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.
YKA lähettääkin hallitukselle terveisensä budjettiriiheen kolmen pointin muodossa:
1. Työttömyysturvalla on voitava opiskella – ja kunnille turvattava riittävät resurssit
Suomessa on toiseksi eniten työttömyyttä koko EU:n alueella, ja työttömyysjaksot pitkittyvät. Tilanteen helpottamiseksi budjettiriihessä tuleekin päättää, että työttömyysturvalla opiskelun esteet puretaan määräajaksi. Tämä edistäisi osaamisen vahvistamista ja nopeuttaisi työllistymistä.
Samalla hallituksen on huolehdittava siitä, että kunnilla on realistiset edellytykset järjestää työvoimapalveluita. Pelkkä vastuun sysääminen kunnille ilman riittäviä resursseja on kestämätön ratkaisu.
”Valtion rooli on turvata puitteet, joissa kunnat voivat onnistua. Sen sijaan riihen alla on jälleen väläytelty valtionosuuksien leikkauksia, jotka iskevät myös kuntien mahdollisuuksiin tarjota laadukkaita työllisyyspalveluita”, Pöyhönen muistuttaa.
2. Suomi nousee vain osaamisella ja tutkimuksella
Valtiovarainministeriön esityksessä on väläytetty yliopistojen indeksien jäädyttämistä ja TKI-panostusten lykkäämistä. Käytännössä kyse olisi koulutus- ja tutkimusleikkauksista, eli juuri niistä voimavaroista, joihin Suomen tulevaisuuden kasvu ja tuottavuus nojaavat.
”Työn tuottavuus ei synny enää seinistä tai koneista, vaan osaamisesta, tutkimuksesta ja innovaatioista. Jos hallitus leikkaa koulutuksesta, se iskee suoraan Suomen kilpailukyvyn ja uudistumisen lähteille”, Pöyhönen varoittaa.
3. Kansalaisjärjestöt kannattelevat yhteiskuntaa
Kuluneella hallituskaudella on kohdistettu mittavia säästöjä niin julkishallintoon kuin kansalaisjärjestöihin. Tämä on näkynyt välittömästi työttömyyden kasvuna erityisesti yhteiskunta-alalla, ja samalla leikkaukset ovat heikentäneet järjestöjen kykyä tukea ihmisiä arjessa.
”On tietenkin hyvä tarkastella hallinnon ja järjestöjen rooleja, mutta marssijärjestys on väärä. Ennen leikkauksia tulisi määritellä, mitä yhteiskunnalta halutaan ja mihin kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan. Tässä tilanteessa on selvää, että esillä olleet järjestökentän lisäleikkaukset halvaannuttaisivat koko kentän”, Pöyhönen toteaa.
Hallituksella on budjettiriihessä mahdollisuus valita, jatkaako se lyhytnäköisten leikkausten linjaa vai lähteekö se rakentamaan ratkaisuja työllisyyteen, osaamiseen ja yhteiskunnan elinvoimaan.
YKAn viesti on selvä – Suomi nousee vain rakentamalla kestävää työelämää ihmisiin panostamalla.
Yhteyshenkilöt
Simo Pöyhönen
Toiminnanjohtaja, Yhteyskunta-alan korkeakoulutetut ry
Puh: 050 341 4677
Ainomaija Rajoo
Johtava asiantuntija
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
Puh: 050 473 6396
ainomaija.rajoo@yka.fi
Salla Merikukka
Viestintäpäällikkö
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
Puh: 040 5278 518
salla.merikukka@yka.fi
_ _
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 29.8.2025 9.13