– Hallituksen tavoitteena on madaltaa irtisanomiskynnystä. Tämä tavoite kuitenkin jätetään merkittävältä osin myöhemmän oikeuskäytännön varaan, mikä vähentää työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomissäännösten ennakoitavuutta. Lakimuutosten merkitys täsmentyy vasta useiden vuosien kuluttua sitä mukaa, kun syntyy oikeuskäytäntöä, sanoo juristi Hannele Fremer.
– Työpaikoilla ja viime kädessä tuomioistuimissa joudutaan tarkastelemaan, mitä ehdotetut lakimuutokset tarkoittavat erilaisissa irtisanomistilanteissa. Lakimuutokset lisäävät valvovien viranomaisten ja tuomioistuinten työn määrää. Ne heikentävät ennakoitavuutta ja työntekijöiden työsuhdeturvaa. Työllisyysvaikutukset on arvioitu pieniksi, Fremer jatkaa.
– Pidämme Akavassa lain jatkovalmistelussa lausuntokierroksen jälkeen tehtyjä muutoksia erittäin perusteltuina toimina työntekijöiden työsuhdeturvan kannalta, Fremer sanoo.
Alisuoriutumisesta erillisenä irtisanomisperusteena ei säädetä ja varoituksenantomenettelyä koskeva sääntely säilyy sittenkin ennallaan.
– Hallitus on heikentänyt useilla lakimuutoksilla työntekijöiden työsuhdeturvaa ja työttömyysturvaa. Muutoksia on valmisteltu erillisissä työryhmissä, joten niiden kokonaisvaikutukset työntekijöiden työsuhdeturvaan ja taloudelliseen asemaan ovat jääneet epäselväksi, Fremer huomauttaa.
Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2025 esityksen henkilöön liittyvän irtisanomisen helpottamiseksi, jossa se esittää muutettavaksi työsopimuslain ja merityösopimuslain irtisanomissäännöksiä. Lakihankkeen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma, jonka mukaan henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.
