– Hallitusohjelman työelämälinjaukset horjuttavat työmarkkinoiden vakautta ja voivat estää työllisyyden ja talouden kasvua sekä heikentää työssä jaksamista. Yhdessä kehittämisen ja sopimisen kulttuuri, jota olisimme halunneet vahvistaa, näyttää unohtuneen hallitusohjelman tekijöiltä. Uusi hallitusohjelma tuo politiikan yhä vahvemmin mukaan työmarkkinapöytiin, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Hallitusohjelman linjaukset paikallisesta sopimisesta vaikuttaisivat siihen, miten työsuhteen vähimmäisehdot jatkossa määriteltäisiin. Nyt ne määräytyvät työlainsäädännön ja valtakunnallisten työehtosopimusten perusteella.
– Pidämme erittäin valitettavana, että paikallisen sopimisen muutokset ja työrauhajärjestelmän tiukennukset toteutetaan ilman tasapainottavia tekijöitä, kuten sovittelujärjestelmän uudistamista. Kun tasapaino puuttuu, paikallisen sopimisen kehittämiseen sisältyy liian isoja riskejä, Löfgren korostaa.
Askeleet työhyvinvoinnin parantamiseksi jäivät vähäisiksi hallitusohjelmassa
– Esitimme laajaa toimenpidepakettia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi, mutta konkretia puuttuu tältä osin ohjelmasta lähes kokonaan. Pidämme tätä lyhytnäköisenä ja jatkossa edessämme voi olla aiempaa enemmän työkyvyttömyyttä ja lisää työkyvyttömyyden kustannuksia. Työturvallisuuslain uudistus olisi ollut välttämätöntä, Löfgren jatkaa.
Työttömyysturvan leikkaaminen useilla sadoilla miljoonilla euroilla on hallitukselta kova päätös
– Työttömän toimeentuloon kohdistuu nyt liian rajuja leikkauksia eivätkä leikkaukset poista työvoiman kohtaanto-ongelmia. Hallituksen linjaus yhdistelmävakuutuksen valmistelusta vastaa pitkäaikaista tavoitettamme. Hallitusohjelmassa työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota työvoimapalveluja, mikä on kannatettava uudistus, Löfgren toteaa.
Hallitusohjelman mukaan työeläkejärjestelmää uudistetaan työmarkkinajärjestöjen yhteisen tavoitteen pohjalta.
– Päätökset työeläkeasioista pitää tehdä työeläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden ja eläketurvan takaamisen lähtökohdista. Eläkepolitiikan alistaminen julkisen talouden tasapainottamisen välineeksi ei ole hyväksyttävää, Löfgren muistuttaa.
Koulutusmääriä pitää nostaa ja koulutuksen laatuun panostaa
– Joitakin hallitusohjelman sopeutustoimista kohdistuu koulutukseen ja osaamiseen. Korostamme, että koko koulutusketjusta on huolehdittava, Löfgren sanoo.
– Hallitus on sitoutunut koulutustason nostamiseen, joka on välttämätöntä työllisyysasteen nostamiseksi sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja vihreän siirtymän kannalta. Tulevaisuus on kuitenkin vielä osin hämärän peitossa, sillä hallitusohjelmassa ei oteta riittävällä tarkkuudella kantaa koulutusmäärien lisäysten mittaluokkaan tai rahoitukseen. Lisäykset täytyy rahoittaa täysimääräisesti, jotta koulutuksen laatu voidaan varmistaa, Löfgren jatkaa.
TKI-panostusten kasvattaminen on välttämätöntä
Akava on tyytyväinen siihen, että hallitusneuvotteluissa päätettiin jatkaa TKI-panostusten kasvattamista kohti 4 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. Kunnianhimoinen tavoite on mahdollista saavuttaa ja panostukset myös parantavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset voivat kuitenkin uhata kansainvälisten osaajien kiinnostusta siirtyä Suomen työmarkkinoille.
Työn verotuksen keventäminen on oikeansuuntainen toimi, joka tukee tavoitteita nostaa työllisyyttä ja parantaa talouden kasvukykyä. Kevennysten mittaluokka on kuitenkin melko vaatimaton.
– Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen oli esillä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Vaikutimme yhdessä liittojemme kanssa verovähennysoikeuden säilyttämiseksi. Ammattiliiton jäsenmaksu on tulonhankkimiskulu ja verovähennysoikeuden poistaminen olisi kiristänyt palkansaajien verotusta, Löfgren sanoo.
Yhteyshenkilöt
puheenjohtaja Maria Löfgren
Puh. +358405682798
