Eläketurvakeskus on julkaissut uudet työeläkejärjestelmän rahoitusnäkymiä kuvaavat pitkän aikavälin laskelmat. Tuoreiden laskelmien mukaan työeläkevakuutusmaksun korotuspaine on vähentynyt merkittävästi aiempiin laskelmiin verrattuna. Työeläkejärjestelmän rahoituksen näkymät ovat huomattavasti paremmat kuin vuoden 2019 laskelmissa.
Työeläkevakuutusmaksu eli TyEL-maksu voidaan laskelmien mukaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle saakka. Maksun korotuspainetta on edelleen pitkällä aikavälillä, mutta se on alentunut neljä prosenttiyksikköä. TyEL-maksun riittävä teoreettinen vakiotaso, joka huomioi sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitustarpeet, olisi 25,3 prosenttia, joka ylittää nykyisen varsinaisen TyEL-maksun tason hieman alle prosenttiyksiköllä (24,4 prosenttia).
Keskeisin myönteistä kehitystä selittävä tekijä on työeläkevaroille saadut hyvät tuotot. Työeläkevarat kasvavat ja kattavat pitkällä aikavälillä aiempaa suuremman osuuden eläkemenosta. Vaikutusta on ollut muun muassa sillä, että eläkkeitä on alkanut vähemmän ja perhe-eläkeuudistus on tullut voimaan.
– Työeläkevarojen tuotto on tärkein yksittäinen tekijä eläkkeiden rahoitukselle. Tuottojen merkitys on korostunut entisestään, kun työeläkevarojen määrä on kasvanut viime vuosien erityisen hyvien tuottojen ansiosta. Toisaalta sijoitustuottojen vaihtelu voi tuoda epävarmuutta, toteaa Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala.
Vaikka monet tekijät ovat kehittyneet parempaan suuntaan työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta, väestörakenteeseen liittyvät sitkeät ongelmat ovat yhä olemassa. Syntyvyys on edelleen Suomessa matala. Jos syntyvyys olisi noin 10 prosenttia Eläketurvakeskuksen peruslaskelmaa korkeampi, se mahdollistaisi TyEL-maksun pitämisen nykytasollaan. Työ- ja osaamisperäisen maahanmuuton lisäämisellä voidaan parantaa rahoituksellista kestävyyttä.
– On keskeistä pyrkiä vaikuttamaan väestörakenteeseen, sillä myönteinen kehitys tukisi paitsi työeläkejärjestelmän myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Työikäisten työkyvyn tukeminen ja työhyvinvointi ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpi kysymys, jotta pienenevä työikäisten joukko säilyy työkykyisenä ja jatkaa työelämässä pidempään, Ojala painottaa.
Tutustu ETK:n pitkän aikavälin laskelmiin
Lakisääteiset eläkkeet: pitkän aikavälin laskelmat 2022
Yhteyshenkilöt
johtava asiantuntija Katri Ojala
Puh. +358505938205
