Suomen on tavoiteltava maatalous-, elintarvike- ja ravitsemustieteellisillä aloilla vahvempia osaamiskeskittymiä ja innovaatiota tukevia verkostoja, katsovat Akava ja Agronomiliitto. Tämä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kesken.
– Suomen ruoka-ala on tehnyt viime vuosina monia hienoja innovaatiota ja tuotteita, mikä edellyttää korkeaa osaamista. On selvää, että osaamisen ja innovaatioiden saavuttaminen vaatii riittäviä resursseja. Tavoitteenamme on, että Suomessa tehdään yhä lisää ruokainnovaatioita maailmanmarkkinoita varten. Ruoka- ja elintarvikealan rahoitus on syytä nähdä laajasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikkana, jonka vientimahdollisuudet ja kansainvälistyminen voivat toimia Suomen maakuvan yhtenä veturina, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Fjäderin mukaan yhteistyö koulutuksenjärjestäjien kesken ja synergioiden hakeminen yliopistojen ja tiedekuntien välillä on tärkeää paitsi resurssien myös osaamisen hyödyntämiseksi mahdollisimman tehokkaasti.
Ruokateknologian kehitys ja innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia kestävään ruokatuotantoon.
– Vastuullisuus korostuu koko ruokaketjussa aina alkutuotannosta kauppaan ja kuluttajan päätöksiin. Kuluttajat vaativat yhä painokkaammin vastuullisuutta. Tämä on tärkeää huomioida ruokaketjun kaikissa osissa, sanoo Agronomiliiton toiminnanjohtaja Ilkka Pekkala.
Ruokasektorin merkitys työllistäjänä ja kasvun lähteenä on merkittävä. Alan tuottama arvonlisäys kansantalouteen on reilut 15 miljardia euroa. Kotimaisella ruoalla on yhteiskunnan toiminnalle tärkeä merkitys myös huoltovarmuuden turvana.
– Kriisiaikoina omavaraisella ruoantuotannolla pystytään turvaamaan yhteiskunnan toimintaa eri tavalla kuin tuontiin perustuvalla toiminnalla, korostaa Pekkala.
Tutustu ruokaohjelmaan.
Lue artikkeli ruoka-ohjelmasta.
Lisätiedot
Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava, puh. 0400 609 717
Ilkka Pekkala, toiminnanjohtaja, Agronomiliitto, puh. 050 575 8138
