Akava: Paikallisen sopimisen lakipaketissa on pahoja valuvikoja

Akava on pettynyt, että paikallisen sopimisen edistämisen valmistelussa ei ole otettu huomioon laajennusten todennäköisiä seurauksia. Muutokset voivat lisätä riskiä työnteon vähimmäisehtojen ohittamiselle ja työvoiman hyväksikäytölle sekä heikentävät yrityskentässä järjestäytymisen kannusteita.

15.2.2024

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti tänään paikallisen sopimisen laajentamisen kokonaisuudesta. Laaja lakipaketti on laajentamassa paikallisen sopimisen lakipuitteet järjestäytymättömiin yrityksiin ja yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin.

– Valmistelussa erityisesti kaksi kokonaisuutta on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Ensinnäkin jonkin tahon tulisi ottaa vastuu siitä, että järjestäytymättömän kentän paikalliset sopimukset pysyvät työehtosopimusten rajoissa. Yrityksillä ei tätä vastuuta ole, eikä viranomaisia ole kuultu valmistelussa lainkaan. Jo nyt on tiedossamme, että Suomessa esiintyy erityisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Käsittelyyn tuleva lakipaketti lisää yhä hyväksikäytön ja työnteon vähimmäisehtojen ohittamisen riskiä, sanoo Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.

Toinen keskeinen Akavan huoli on, että hallituksen politiikka vähentää keskeisiltä osin järjestäytymisen kannustimia yrityskentässä. Tähän asti työnantajien sitoutuminen työehtosopimuksiin on tuonut laajemmat sopimusoikeudet, mutta nyt tämä kantava pohjoismainen periaate murennetaan. Työehtosopimusosapuolten keskinäinen neuvottelusuhde ja kehittämis- ja valvontavastuu sopimuksista ovat Akavan mielestä avaimia siihen, että paikallinen sopiminen ja tuottavuuden kehittäminen onnistuvat yrityksissä. Näille lähtökohdille ei ole enää Petteri Orpon hallituksessa valitettavasti juuri ymmärrystä.

– Paikallisen sopimisen laajentamisen vaikutusarviot ovat toiveiden varassa, faktoja asian puolesta tai vastaan ei löydy. Olemme esittäneet, että laajennus toteuttaisiin vaiheittaisena kokeiluna esimerkiksi mikroyrityksiin, jolloin asiasta saataisiin vertailutietoa. Saatu tieto voitaisiin hyödyntää laajentamisen jatkovaiheissa, ja samalla olisi mahdollista osoittaa valvonnan lisäresursseja siihen, ettei laajennus johda työnteon vähimmäisehtojen polkemiseen, Kopra huomauttaa.

– Toisin kuin työministeri Arto Satonen ja muut hallituksen ministerit ovat julkisuuteen esittäneet, kolmikantainen työryhmä ei ole toiminut paikallisen sopimisen neuvotteluelimenä. Valmistelu on tehty yksipuolisesti hallituksen ja työnantajien näkemyksiin nojaten. Kysymys kuuluu, milloin ja missä yhteydessä alkavat neuvottelut Akavan ja muiden palkansaajien esille nostamista kysymyksistä ja tasapainottavista elementeistä, Kopra sanoo.

Yhteyshenkilöt

työmarkkinajohtaja Ville Kopra
Puh. +358408261358