Akava: Työaikalaki uudistuu vastaamaan paremmin työelämän muutoksia

Eduskunta käsittelee tänään esitystä työaikalaista täysistunnossaan. Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996. Työaikasuojelullisista syistä uuden lain soveltamisala on laaja. Sen piiriin kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki palkansaajat riippumatta siitä työskentelevätkö he työ- tai virkasuhteessa.

11.3.2019

– Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan maaliskuun alussa valmistunutta mietintöä uudesta työaikalaista voidaan pitää pääosin hyvänä. Asiantuntijatyön sisältyminen uuteen työaikalakiin on akavalaisille merkittävä asia, toteaa Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto.
 
Vaikka soveltamisala on lähtökohtaisesti varsin laaja, valiokunnan määrittelyn mukaan lain soveltamisen ulkopuolelle jäisivät sellaiset työt, joita tehdään kokonaan muualla kuin kiinteässä työpisteessä tai työ on luonteeltaan liikkuvaa tai jossa työntekijän työaika määräytyy valtaosin asiakkaan kanssa sovittujen aikataulujen mukaan.
 
– Asiantuntijatyössä on näitä piirteitä, joten lain käytännön soveltamisessa on pidettävä huolta siitä, että ulkopuolelle jäävät vain tehtävät, joihin lain mukainen sääntely ei tosiasiallisesti sovellu. Valiokunta mainitsee tämän tyyppisestä työstä esimerkkinä kauppaedustajan tai kiinteistövälittäjän työn, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
 
Joustotyö ja työaikapankki
 
– Keskeisiä uudistuksia ovat myös joustotyöajan ja lakisääteisen työaikapankin käyttöönotto, jatkaa Kannisto.
 
– On hyvä, ettei työaikaa sidota yhtä merkittävästi enää paikkaan, vaan työaikalakia sovelletaan jatkossa myös etätyöhön. Myös työaikapankkia koskevien säännösten tuleminen lakiin on myönteistä. Valitettavaa puolestaan on se, että matkustamiseen käytettyä aikaa ei edelleenkään lueta työajaksi, ellei se ole samalla työsuoritus. Korostaisin työsuojelun merkitystä varsinkin silloin, kun työaikana matkustaminen on säännöllistä ja siihen kuluu paljon aikaa, toteaa Hankamäki.
 
Puolustusvoimien oma työaikalaki
 
Valiokunnan mietinnössä on otettu kantaa puolustusvoimien oman lain pikaiseen uudistamiseen.  Nykyinen erillislaki on vuodelta 1970 ja se on presidentti Urho Kekkosen allekirjoittama.
 
– Puolustusvoimien oma työaikalaki on uudistettava vastaamaan muuttuneen työnteon ja työaikasuojelun nykyisiä vaatimuksia. Myös puolustusvoimien henkilöstölle on turvattava riittävä lepo ja jaksaminen. Lisäksi vapaa-ajan puute vaikeuttaa huomattavasti työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Myös sotilaan lapsilla tulisi olla oikeus molempiin vanhempiinsa ja heidän läsnäoloonsa, toteaa Kannisto.
 
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgrenin mielestä työaikalaissa hyvää on se, että sotilaat saavat viimein mahdollisuuden päästä työaikasuojelun piiriin, kun heitä koskevan erillisen työaikalain päivittäminen saadaan vihdoin käyntiin. JUKO pitää hyvänä myös sitä, että kirkon työntekijöistä aiempaa useampi pääsee työaikalain piiriin. Tämä parantaa hengellistä työtä tekevien työsuojelua.
 
– Valitettavaa on, että jo muutoinkin jaksamisongelmissa ja alituisessa resurssipulassa kamppaileva sotehenkilöstö on vaarassa joutua aikaisempaakin huonompaan asemaan, kun jaksotyön käyttöä laajennetaan. Emme ymmärrä myöskään sitä, miksi valiokunta vesitti eläinlääkäreiden työaikasuojelun, vaikka hallitus esitti sen parantamista. On kestämätöntä, että joltakin ammattiryhmältä voidaan odottaa jopa yli 100 viikkotunnin työhönsidonnaisuutta. Seuraamme tarkasti uuden työaikalain vaikutusta työsuojeluun, sanoo Löfgren.
 
Uuden työaikalain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.

Lisätietoja:

Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto, puh. 050 551 5292
YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki, puh. 040 709 6681
JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren, puh. 040 568 2798

Lue lisää aiheesta